keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Rahalla saa ja kamelilla pääsee?

Jos ei ole koirien huovuttaminen helppoa, niin kuulkaa ei ole kamelinkaan, mutta kyllä siitäkin vaan lopulta valmista tuli. Kameli tehtiin tiettyyn paikkaan työtehtäviä varten ja se palvelee siellä hymy huulillaan ja huivi kaulassaan.


Kameli on suht tuore tuote, mutta pk-hyppyeste jo viime kesältä. En sitten millään ymmärrä ihmisiä, jotka valittavat, etteivät voi harjoitella toko-/pk-hyppyä kotona, koska heillä ei ole estettä (no ehkä pienessä kerrostaloasunnossa asuvia ymmärrän). Rahalla saa tai jos ei ole rahaa, niin tehkää itse, onnistuu tumpeloltakin. Toko-hyppyyn mulla on erilainen ohje (koitan siirrellä sen tänne joku päivä), tosin tästäkin sellaisen saa, mutta nyt kuormalavasta oli tuleva pk-hyppyeste.


Kymmensenttisiä vaakalautoja kuormalavassa oli yhdeksän ja lautojen pienten välien kanssa korkeutta on suunnilleen se metri, mikä pk-hypyn korkeuden tulee virallisesti ollakin.


Lumes ei kuitenkaan ylitä vielä metristä hyppyä, joten seitsemän laudan korkeus riittää meille kotikäyttöön, siispä sahasin kaksi ylintä lautaa husvekepois. (Vaikka koira pääsisi yli metrisestäkin, tulee ylin koholla oleva lauta kuitenkin poistaa, jottei koiralla hypätessään mene jalat vaarallisesti lautojen väliin.)


Kuormalava pysyy kyllä sellaisenaankin pystyssä tasaisella maalla, mutta on hutera, jonka vuoksi poissahattu kappale kiinnitettiin etupuolelle tueksi. Ja valmista on, helppoa kuin heinänteko!





Ja että mitäs nämä sitten on? No hakualueen merkkausmerkkejä tietenkin. Siniset ja keltaiset nauhat eivät näkyneet riittävästi lumisessa metsässä, joten piti laajentaa merkkivärivalikoimaa punaisiinkin. Nyt tosin vähän taukoillaan hausta, mutta maalis-huhtikuulla aloitellaan treenejä taas uudelleen, eihän siihen ole kuin kuukausi pari enää ja pieni tauko tekee vain terää...

Ilmaisua tosin voisi harjoitella kentälläkin, ja risteilyä, ja suoria & pitkiä pistoja, jajaja... Täytyypä katsella, jospa saataisiin aikaiseksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti