Valeraskautta ja hiivakorvaa

Kylläpä sitä on nyt lääkärireissuja riittänyt niin isompien kuin pienempien eläinten kanssa. Meri piti käyttää tuossa joku aika sitten rokotuksilla, mutta ensin jouduttiin tiineysultralla varmistamaan, että odottaako se pentuja vai onko vain valeraskaana, nisät kun olivat ihan täynnä maitoa. Ultra onneksi näytti tyhjää, joten ei ole perheenlisäystä tulossa (enkä ainakaan ole kuullut, että pentuja ultrasta huolimatta olisi ilmestynyt) ja rokotuksetkin saatiin annettua. Täytyy kyllä kehua Merin käytöstä eläinlääkärilläkin, aiemman elämän kokemusköyhyydestä huolimatta niin reipas, kiltti ja sopeutuvainen. Selittyi kyllä nyt samalla se Lumeksen Meristä sekoaminen, kyllä sillä juoksut viime tapaamisellamme oli, koska tuo valeraskauskin sitten kehittyi. Mutta on se vaan niin nätti, söpö ja kaikkee edelleenkin!

Vallu oli Merin kanssa samalla lääkärikäynnillä, on kesästä asti noin kerran viikkoon ontunut hetkisen toista etujalkaansa. Vallulta röntgenkuvattiin varpaat, ranteet, kyynärät ja olat ja kaikki näytti siistiltä. Kyynärän rustossa kuulemma voi olla kulumaa, joka aiheuttaa tuota satunnaista kipua, se vain ei röntgenkuvissa näy kuin vasta sitten, kun on jo nivelrikoksi kehittynyt. Olimme siis iloisia, että mitään vikaa ei löytynyt, ei ainakaan ole niin paha tilanne vielä.

Viime viikolla huomasin Lumeksen oikeassa korvassa tummaa töhnää. Olen putsaillut sitä pois, mutta tällä viikolla alkoi väliin rapsuttamaan korvaansa, ravisteli päätään ja korva kutisi kovasti. Saatiin lääkäriaika ensi viikon maanantaille. Missään vaiheessa korva ei vaikuttanut kipeältä, vaikka sitä tutkailin ja putsailin, korva oli myöskin ihan terveen värinen. Eilisen aikana korva meni selvästi huonommaksi, se alkoi punoittaa (varmaan raapimisesta) ja oli selvästi kipeä, korvanhoito ei enää ollut Lumeksesta yhtään mukavaa ja se raapi sitä kahta kauheammin.

Varasin meille sitten ajan tälle päivää vähän kauemmas, kun alkoi tuntua siltä, että nyt kyllä tarvitsee lääkäriapua heti eikä hetken päästä. Hiivatulehdus siellä oli, enpä osannut sellaista epäillä, kun ei näillä mitään korvavaivoja koskaan ole aiemmin ollut, lähinnä korvapunkkia olisin veikannut. Puhdistusten jatkaminen kerta päivään ja varsinkin korvatipat (Canofite) kahteen kertaan on Lumeksen mielestä suuriasteisia kidutustoimenpiteitä. Lääkärillä saatu kortisonipiikki (kutinan lievittämiseksi) ei niinkään haitannut mitään. Mietin tässä nyt vain sitä, että kun Mesta on aika ahkera nuolemaan Lumeksen korvia, että miten sen saa lopettamaan tuon tapansa, kun kuolasta kosteassa korvassa hiiva ilmeisesti viihtyy liian hyvin. Pipo Lumekselle tai kuonokoppa Mestalle tai koirien eristäminen toisistaan, siinäpä omaan mieleen tulevat ideat, kieltäminen ei auta koirien keskenään olemiseen.

Vaikka lunta ei missään muualla ollutkaan, niin lääkärin parkkipaikalta löytyi isoja lumikasoja.

Lumes otti heti ilon irti näistä valkoisista elementeistä.

Mesta pääsi purkamaan pöllöenergiaansa parkkipaikan viereiselle nurmialueelle.

Pikaräpsyjä lääkärimatkalta, ihanat huurrepuut...

...ja jäänalainen maisema.