Eilisen suukko-tempun lisäversiona kirjassa esiteltiin käsisuudelma. Tätä koirat eivät osanneet valmiiksi, sen sijaan harjoittelun alussa tarjosivat kaikkea muuta, mitä käden ojentaminen voisi niille tarkoittaa. Konkattiin, annettiin tassua, peruutettiin, peruutettiin seinää vasten, käytiin maate jne. Edes sinnepäin tarjoamisen odottaminen ei siis tuottanut tulosta, joten auttaakseni koiria ymmärtämään, mitä niiltä haluan, levitin käden selkämykseen hieman voita. Näin sain ne hoksaamaan, että niiden tulee kiinnostua nimenomaan siitä käden selkämyksestä ja että kyseessä on kohdetyöskentely eikä ohjaus jonkun muun jutun tekemiseen. Lumeksen video on tästä osaa treeniä.
Naksuttelin seuraavaksi jokaisesta voin nuolaisusta ja heitin palkkanamin lattialle. Tästä sai helposti kaavan käsi-palkka-käsi-palkka, joka jatkui voin loppumisen jälkeenkin. Tosin voin loppumisen jälkeen, kun sitä varsinaista syytä nuolaisulle ei enää ollut, naksutin pelkästä kuonon kosketuksesta käden selkämykseen. Muutaman kosketuksen jälkeen odotin, että kosketus muuttuisi nuolaisuksi ja parin nuolaisun jälkeen sitten taas naksu tuli pelkästä kosketuksesta taas muutaman kerran. Mestan video on käsikosketusvaiheesta ja sen siirtymisestä nuolaisun odottamiseen. Temppua eteenpäin opettaessa vähennetään pelkkien kosketuksien hyväksymisen määrää ja lisätään nuolaisun odottamisten määrää ja lopulta sitten palkataan vain nuolaisusta, liitetään käskysana, vahvistetaan ja temppu on kokonaan valmis.
Ps. Onneksi mulla on armollisia koiria ja ne oppivat asiat oikein, vaikka lähes jokainen naksautus on myöhässä...
Tosi hauska tää idea, kyllä vois tätäkin temppua koittaa itse :)
VastaaPoistaOpettelemaan vain! :)
Poista