Ilopilleri

Olen joskus ohimennen maininnutkin siitä, miten koirien ollessa pentuja, en ole kieltänyt niitä tienvarren roskien noukkimisesta vaan päinvastoin kehunut ja palkannut nameilla. Ajatuksena tässä siis ollut, että koirat haluaisivat näyttää minulle, mitä löytävät, eikä niille tulisi sellaista käytöstarvetta, että salaa/äkkiä hotkaistaan jotain kitusiinsa + harrastuksien kannalta on positiivista halu ottaa erilaisia juttuja suuhunsa ja kantaa/tuoda niitä minulle + mielestäni on söpöä, kun ne ilahtuvat roskien löytymisestä ja tahtovat kantaa niitä ja osa kulkeutuu vähitellen meille kotiinpäin samalla ja pääsevät sinne, minne kuuluvat, eli roskikseen. Samalla idealla kotonakin on kehuttu ja palkattu myös kiellettyjen tavaroiden kantamisesta, jotta tuovat ne minulle eivätkä jää minnekään piiloon pureskelemaan. Tottelevat ulkoillessa toki myös kieltoa, jos joskus huomaavat jotain, jota en halua niiden ottavan suuhunsa, mutta harvemmin mitään niin ällöä tai vaarallista löytyy.

Muutama viikko sitten metsälenkiltä palatessamme Mesta noukki tienpenkalta Kismet-kääreen ja esitteli sitä oikein polleana. Osuikin sopivasti kohdalleen, että kun osassa Kismettejä on kääreessä ns.omistustekstejä, että kelle vaikkapa lahjaksi suklaan antaa, niin Mestan löytämässä luki "Ilopillerille". Tosin Lumeksen huomatessa, mitä Mesta oli löytänyt, sekin olisi halunnut kantaa sitä, joskaan en tiedä, johtuiko se siitä, että Lumes niin kovin tykkää suklaasta ja haistoi sen herkkutuoksun kääreessä, vai että onko Lumes mielestään enemmän ilopilleri kuin Mesta. :D