Kuka näitä sääntöjä oikein keksii?

Sanoista (facebook-sivuni helmikuu 2017: "Lumes on nyt 8v ja se on osallistunut tähän mennessä seitsemän eri koiraharrastuslajin kisoihin. Sain sellaisen hullun ajatuksen, että ennen kuin se täyttää 10v, se olis osallistunut kymmeneen eri lajiin.") tekoihin: Nyt on kahdeksas laji listoilla, rally-tokokisoissa käyty. Suoritus oli ihan kamala (oikeasti ihan suht sujuva, mutta tunne itsellä kaikkea muuta), mietin koko ajan vaan, että teenkö jotain väärin ja etenin ihan mateluvaihtia ja yhdessä kohtaa sekosin ajatuksissanikin (spiraali, apua, montako kierrosta me jo mentiin sitä...), mutta niin vain 98/100. Tunne radan jälkeen - ei ikinä enää rally-tokoa!

Mestan vuoro (samalla se nyt tuli ilmoitettua, kun Lumeskin kerta) oli vasta Lumeksen jälkeen ja kun ilmeisesti tein Lumeksen kanssa kaiken oikein (onni, että pisteet kirjoitettiin seinälapulle aina kunkin suorituksen jälkeen), niin oli paljon rennompi fiilis lähteä Mestan kanssa radalle ja homma tuntui itsestäkin jo ihan mukavalta ja oli paljon sujuvampaa, kun ei tarvinnut joka kyltillä epäröidä. Mestalle 100/100p ja oli tuomarin suosikki.

Minähän en ole rally-tokosta kiinnostunut siis oikeasti, ihan vain sen takia käytiin, että sain Lumekselle (ja miksei samalla tietty Mestallekin) kisalajeja lisää listalle. Nikken ja Pojun emäntä muutaman kerran piti meille yksityistreenejä (iso kiitos!) ja yhden kerran käytiin "ihan oikeassa koulutuksessa" ja sit vaan kokeeseen. Laji ärsyttää minua nippelitarkkoine sääntöineen ja niillä jokaisella muutamalla treenikerralla toistelin Nikken ja Pojun emännälle lausetta "kuka näitä typeriä sääntöjä oikein keksii". Tee noin, ei näin, ei sinne, pitää tänne, aaargh! Ei ihme, että fiilis kokeessakaan ei alkuun ollut kovin hyvä! Mutta aurinkoisena kevättalven päivänä koirien kanssa ulkoilemassa metsässä, silloin fiilis ei voi olla mitään muuta kuin hyvä!