lauantai 10. helmikuuta 2018

Pulautuspäiväkirja

Olen merkinnyt lokakuun lopusta alkaen kalenteriin Mestan pulautuspäivät, jotta pystyn seuraamaan niiden vaihteluväliä. Mitään yhteneväistä tekijää en ole pulautuksiin löytänyt + sitä on tapahtunut myös siihen liittyvien lääkekuurien yms. hoitojen aikana ja ruokavaliokin on hyvin rajoitettu. Pulautukset tuntuvat aivan sattumanvaraisilta lukuunottamatta sitä, että alkuun ne tulivat ihan mihin sattuu aikaan päivästä, nykyään vain aamuöisin/aamuisin. Yksinoloja en tietenkään ole seuraamassa, että sitä en voi tietää, jos silloin on pulauteltu ja syöty tuotokset, mutta luulisi niitä sattuvan sitten edes joskus myös silloin päiväsaikaan, kun olen kotona.


31.10.2017 pulautus
7vrk ilman pulautuksia
8.11. pulautus
2vrk ilman pulautuksia
11.11. pulautus
12.11. pulautus
13.11. pulautus
14.11. pulautus


5vrk ilman pulautuksia
20.11. pulautus
3vrk ilman pulautuksia
24.11. pulautus
10vrk ilman pulautuksia
5.12. pulautus
19vrk ilman pulautuksia


25.12. pulautus
26.12. pulautus
27.12. pulautus
28.12. pulautus
19vrk ilman pulautuksia
17.1.2018 pulautus
3vrk ilman pulautuksia


21.1. pulautus
1vrk ilman pulautuksia
23.1. pulautus
24.1. pulautus
1vrk ilman pulautuksia
26.1. pulautus
ja tällä hetkellä menossa 15vrk ilman pulautuksia


12 kommenttia:

  1. Sattumalta löysin blogiisi, mutta on ihan pakko pieni kommentti heittää - sulla on ihan jäätävän hieno banneri! Tutustunpa muihinkin teksteihin - kiitoksia!

    VastaaPoista
  2. On kyllä kumma juttu kertakaikkiaan, toivottavasti syy vielä löytyy ja toimiva hoito!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta sano. Nyt taas vaihteeksi koitetaan hoitaa närästyksenä ja jos ei toimi, niin sit lähdetään kortisonilla testaileen...

      Poista
  3. Kuinka usein Mesta saa ruokaa? Meillä Nemillä väheni puklaukset (tai itseasiassa taisivat loppua kokonaan) kun aloin antamaan sille ruuan kolmessa erässä. Eli että saa hieman nappuloita vielä just ennen kuin mennään nukkumaan. Sillä oksut olivat ilmeisesti tyhjään mahaan liittyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Normaalisti aamulla kasin maissa (viikonloppuisin venyy) ja illalla just ennen nukkumaanmenoa eli klo21-24 välillä. Syksyllä kokeilin jossain vaiheessa neljääkin ruokakertaa päivässä, mutta sillä ei ollut merkitystä, joten palasin takaisin kahteen. Nyt olen nämä viimeiset 15vrk kokeillut uudelleen rytmillä aamuruoka - (välipala) - iltaruoka - aamuyöruoka (+ olen lisännyt ruuan sekaan suositeltuja lisukkeita). Katotaan muutaman päivän päästä, joku puklu lentää taas... :(

      Poista
  4. Koirien vatsantoiminta on jotenkin oma korkeampi tieteenalansa! Viime vuoden puolella Lucylla oli myös aamuyön oksuja satunnaisesti kesästä lähtien ja lopulta lähes joka yö. Siihen näytti auttaneen kevyempi nappularuoka toiseen rasvaisempaan sekoitettuna, jolloin ruokaa voi antaa enemmän. Nappuloiden päälle pieni loraus vettä ennen tarjoilua. Nyt pukluja ei ole ollut yli kuukauteen. Tsemppiä oman kaavanne löytämiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siltä tosiaan alkaa vähitellen tuntua, että tämä on niin erikoinen tieteenala, ettei kukaan tiedä mitään. Lähes kaikki tehdyt tutkimuksetkin on mun pyytämiä, ei lääkärien ehdottamia... Tässä on nyt niin monenlaista kokeiltu, että alkaa epätoivo vallata mieltä koko ajan enemmän ja usko jonkun auttavan keinon keksimiseen vähenee koko ajan. Mutta toivossa on hyvä elää, kiitos tsempeistä!

      Poista
  5. Höh, onpa kurjaa tuollainen pulauttelu! Aidanilla oli pitkään samaa, se oksenteli milloin mistäkin syystä.. Tyhjän mahan takia, liikaa luita syötyään ja joskus tuntui ettei sillä ollut mitään syytä. Mutta ehkä se syy olikin sitten ainakin loppuaikoina ne kasvaimet. Toivottavasti selviää tai ainakin helpottaa. Toisaalta, onhan ihmisissäkin sellaisia joilla tulee huono olo ja pukli helpommin kuin toisilla, miksei koirissakin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan kurja tilanne ja sitä kurjemmaksi muuttuu, mitä enemmän vain pitkittyy. :( Tutkittu on kaikki, mitä tulee mieleen ja terve koira pitäisi olla, mutta miksi se sitten puklailee... Kai se vain lopulta pitää jossain vaiheessa hyväksyä, että se nyt vaan on sellainen, jos ei vikaa ja/tai apua mistään löydy.

      Poista
  6. Vähemmän kaljaa koiralle, ni loppuu pulauttelukin. ;) Ei vainen. Toivottavasti ei ole mitään vakavaa. Koiraystävistä on aina niin kovasti huolissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, siitäkö se johtuikin. Pitääpä sanoa Mestalle, että nyt alkaa humalaton helmikuu ja sen jälkeen mallasjuomaton maaliskuu. :D

      Tänään on menossa 27. päivä ilman, että olen ainakaan nähnyt pulautuksia. Tein pieniä uudellenjärjestelyjä ruokailuihin. Hieman toivoa siis ilmassa, mutta vielä en uskalla henkäistä helpotuksesta.

      Poista