Mestan silmähaaverin (linkki) yhteydessä mainitsin Mestan ulkoilevan metsässä köysi lelunaan, jotta sillä ei olisi tarvetta kanniskella kepukoita ja jotta sillä kuitenkin olisi jotain, jonka kanssa värkätä, kun pelkkä tavallinen vapaana olo on siitä väliin tylsää. Talvella se kanniskeli köyttä mukanaan aina sellaisen puolisen tuntia, saas nähdä miten nyt lämpimämpien kelien kanssa tekee extrariehuminen kauppansa. Silmän haava on haalenemaan päin, ehkä se siitä ajan kanssa katoaa kokonaan. Nythän tuosta haaverista on kulunut aikaa jokseenkin 1,5 kuukautta. Silmä ei onneksi ole tuntunut vaivaavan Mestaa ollenkaan, nämäkin kuvat ja videot ovat kolmisen viikkoa vahingon jälkeen tehdyltä lenkiltä meidän lähikalliolle, jonne lumiseen aikaan lähes kaikki metsälenkkimme suuntauvat. Mesta on jotenkin niin hirveän onnellinen saadessaan lenkilläkin värkätä vähän jotain ja ihan parasta on se, kun yritän juosta sitä kiinni.
Hyvä, että silmä on parantunut! Köysi tekee näköjään lenkkeilystä moninverroin hauskempaa. :)
VastaaPoistaOmaa kivaa ja yhteistä kivaa kera köyden, niin mikäs siinä ulkoillessa. :) Vielä kun emäntä kehittäisi itselleen paremman kunnon, että jaksaisi juosta enemmän koiriensa perässä... :D
Poista