Myrskynratsastaja

Koirien uima-asioita googlatessani löysin Canis-lehden nettisivuilta hyvän artikkelin (lataa) koirien uittamisesta, lainaan tähän siitä pätkän: "Uiminen harjoittaa kestävyyttä, voimaa, koordinaatiota ja liikkuvuutta. Se on kätevä (ja — tämä on joillekin tärkeää — aikaa säästävä) tapa treenata koiraa. Koiran tavallinen ”askellaji” uidessa on ravi. Erona maalla liikkumiseen on, ettei koira nyt voi ponnistaa pohjasta, mikä pakottaa sen suorittamaan liikkeet pelkällä lihasvoimalla. Vesi on hyvä vastus, ja vammautumisriski on lähes olematon. Tällä harjoitustavalla omistaja säästyy puuskuttamasta koiran perässä pitkin maita ja mantuja (20—30 minuutin uinti vastaa 3—4 tunnin lenkkiä maastossa)."

Ollessani nyt itse lenkkeilykyvytön aiemmin kertomani ilmalennon vuoksi, olen käyttänyt koiria muutaman kerran uimassa juuri sen tehokkaamman liikuntavaikutuksen vuoksi. Kylmä vesi kyllä vähän itseäni jo ajatuksenakin kauhistutti, mutta koirat eivät näyttäneet piittaavan asiasta, joten joko vesi ei tuntunut niille kylmältä tai sitten kylmyys ei vain niitä häirinnyt. Veden lämpötilan lisäksi hieman haastetta aiheuttivat tuuliset päivät. Yhdelläkin kertaa olin ottanut niin kevyen vesilelun mukaan, ettei se vastatuulessa meinannut lentää oikein minnekään, ellei käyttänyt heittoon kunnolla voimaa. Yllättäen voimakas heittoliike sitten näköjään tuntuukin polvessa asti, joka nyt tuon kipeän polveni kanssa tuli erinomaisesti huomatuksi, joten kovin montaa pitkää heittoa en vastatuuli + kipeä polvi-yhdistelmällä pystynyt tekemään. Näin ollen tuli pääasiassa sorruttua siihen huonompaan vaihtoehtoon eli useaan kappaleeseen lyhyitä heittoja, vaikka pidemmän matkan uiminen kerralla olisikin monella tavalla parempi.

Ilmantieteen laitos kertoo sivuillaan, että suomalaisella asteikolla tuuli nopeudella 0 m/s on tyyntä, 1-3 m/s heikkoa tuulta, 4-7 m/s kohtalaista tuulta, 8-13 m/s navakkaa tuulta, 14-20 m/s kovaa tuulta, 21-32 m/s myrskyä ja yli 32 m/s hirmumyrskyä. Rentoon sup-lautailuun parhaat tuuliolosuhteet ovat olleet siinä 0-4 m/s. 5m/s tuulellakin kävin pari kertaa suppailemassa, mutta siitä ylöspäin aallokko oli jo minun makuuni liian suurta ja pysyttiin poissa järveltä. Suunnilleen näissä samoissa tuulilukemissa ovat olleet koirienkin uintikerrat, varsinkin Mestan uidessa pääasiassa suppailujen yhteydessä. Lähes tyyneen uintikeliin tottuneena Mesta näkyikin hieman järkyttyvän, kun yhtenä päivänä lähdettiin epähuomiossa uimareissulle ihan liian kovassa tuulessa (vaihteluväli 8-15 m/s). Aallot olivat väliin koiraakin korkeampia eikä niiden läpi pystynyt uimaan, Mesta keinui mennen tullen aaltojen mukana. Heittämäni lelu myös peittyi useaan kertaan aaltojen sekaan, jonka vuoksi Mestalla oli vaikeuksia löytää sitä ja reppana ui hämmentyneenä ympyrää. Näissä tilanteissa heitin rannalta isohkoja kiviä lelun kohdille, jotta Mesta sai molskahduksista paikannettua sijaintia. Ilmeisesti lelujen hakeminen vedestä on kuitenkin sen verran mukavaa, että myrskyisästä aallokosta huolimatta Mesta kuitenkin meni uimaan aina uudestaan ja uudestaan, sekä tuttuun tyyliinsä pomppi ja haukkui rannalla, että heitä jo lelu. Lumesta en viitsinyt laittaa lelunhakuun näin vaikeissa/epämukavissa olosuhteissa, kun se on Mestaa epävarmempi uimari, enkä ilman pelastusliivejä olisi kyllä tohtinut päästää Mestaakaan veteen.