Hevosikävä

Siitä on jo puolitoista vuotta, kun lainahevoseni Minttu myytiin. Oli tarkoitus silloin etsiä jonkun ajan päästä uusi lainaheppa, mutta alettiinkin sitten Lumeksen kanssa treenaamaan tosissamme palveluskoirahommia eikä aika sitten enää riittänytkään hevosteluihin. Koko tämän puolentoistavuoden ajan olen enemmän ja vähemmän kaivannut takaisin hevosten pariin. Hevosethan ovat se alkuperäinen, rakas harrastukseni, koirista ihan harrastusmielessä innostuin vasta paljon myöhemmin ja silloinkin se oli enemmän sellaista puuhastelua ja vasta Lumeksen kanssa muuttui ihan oikeaksi "kunnon harrastukseksi".

Käytiin tuossa joku aika sitten katsomassa Rohan tallin turnajaisesitystä ja hevosikävä pukkasi taas kunnolla pintaan. Treenata koirien kanssa vaiko palautua takaisin heppatytöksi, siinäpä vasta pulma. Jos talveksi vähentäisi koiratreenejä, olisi aikaa taas käydä tallilla, täytyy tätä vaihtoehtoa nyt ihan tosissaan miettiä ja katsella, jos joku kiva hepo löytyisi. Hevosten kanssa mieli tyhjenee samalla tavoin kuin koirien kanssa, ajatuksissa ei ole mitään muuta kuin juuri se hetki.

Andalusialaistamma Athene oli aika upea ja vähän varasti show:n muilta hevosilta.

Esityksen jälkeen ritarit jalkautuivat ja yleisö sai tehdä tuttavuutta hevosten kanssa, tämä taisteluratsu on suomenhevonen.

Kuvan arabialainen täysiverinen ei haukkaa hellää hetkeä kanssaan viettävää tyttöä vatsasta, kunhan haukottelee ja käyttäytyi oikein kauniisti ja kiltisti.