maanantai 14. lokakuuta 2013

Ihan tavallinen päivä

Elokuulla yksi anonyyminä pysytellyt kommentoija toivoi kertomusta meidän normaalista arjesta ja lupasin joskus ehtiessäni siitä kirjoitella, joten tässäpä tätä:

Aamuyö

Herään yleensä kerran yössä ja päästä samalla Mestan käväisemään takapihalla, toisinaan myös Lumeksen ja/tai Allun. Varmistelen vielä, ettei Mestalle satu yöllä vahinkoa sisälle (ei ole kertaakaan sattunut, mutta parempi vara kuin vahinko) + pyrin siihen, ettei koirien tarvitse pidätellä yli kahdeksaa tuntia (oletko itsekään niin kauaa käymättä veskissä?), joten aikuisetkin pääsevät toisinaan öisin käymään ulkona. Allu nukkuu vanhemmiten niin sikeästi, että sitä on joskus vaikea öisin saada hereille, joten saa silloin jatkaa uniaan ilman keskeytystä.

Aamu

Herätys ihan oikeasti, Mesta hyppii vasten aamutervehdysten vaihtamiseksi. Päästän koirat käymään takapihalla. Jos on hyviä luita ulkona, Mesta jää syömään niitä kauaksikin aikaa, Allu samoin, Lumes on vähän vähemmän kiinnostunut. Muuten eivät viihdy yksin ulkona kauaa, Allu haluaa lähes samantien sisälle ja jos Mesta ei leiki yksin/Lumeksen kanssa, niin sekin harvoin vain hengailee ulkona vaan hyppää sitten ovea vasten halutessaan sisään. Lumes toisinaan jää istuskelemaan ja katselemaan maisemia.

Ulosmenolupaa odottamassa.

Mesta on hiljan alkanut kanniskella luokseni tavaroita (leluja + paperi- ja pahvisilppua), kun olen syömässä ja aamiaisella varsinkin tekee sitä ahkerasti saden aina palkaksi pienen rahka-nuolaisun, leivänmurusen tmv. Aiemmin on vain tullut viereen tuijottamaan tai painanut kuononsa polvelleni. Lumes ja Allu eivät aamiaisella odota saavansa mitään, mutta muilla ruuilla Lumes varsinkin istuskelee vieressä. Meillä kerjääminen on sallittua, koska on hienovaraista ja pyydettäessä koirat poistuvat paikalta (tai lopettavat tavaroiden kanniskelun). Ja onhan se nyt palkitsemisen arvoinen suoritus, jos koira jaksaa kymmenenkin minuuttia pitää herkeämätöntä katsekontaktia!

Mestan vaihdokkitavaroita...

Ennen aamu-ulkoilua koirat joko lepäilevät tai sitten Mesta ja Lumes höpsöttelivät jotain keskenään. Meillähän on sisällä kahdenlaiset leikit koirille sallittuja; hammastelu molemmat makuuasennossa ja lelujen kanssa värkkääminen, kaikkien muiden leikkien paikka on sitten ulkona. Miehen aamupalalla kaikki koirat, tai Lumes ja Mesta ainakin, odottelevat rippeiden saantia, kaikille riittää jotain.

Allu ja Lumes jogurttipurkinnuolijaisissa.

Lenkillelähtö, koirat odottelevat rauhallisesti eteisen matolla valmistautumistani. Mesta ja Lumes hyppäävät muutaman kerran vasten varmistaakseen huomioliivin ja narun saamisen. Valoisien aamujen aikaan käyn aamulenkit metsässä kaikkien kolmen kanssa, Mesta ja Lumes saavat juosta vapaina, mutta pimeiden aamujen aikaan on tyytyminen tiekävelyihin katuvalaistulla osuudella. Meillä on tapana käydä päivän päälenkki aina aamuisin, kesäisin silloin oli vielä mukavan viileääkin, mutta näin työpäivinäkin tykkään koirien pääsevän kunnon lenkille ennen kotiin yksinjäämistä + ollaan varsinkin viimeisen puolen vuoden aikana käyty iltaisin niin usein treeneissä, ettei iltalenkeille oikein ole ehtinytkään. Kesemmällä kävin Lumeksen ja Mestan kanssa kaksin aamun pidemmän lenkin ja hain Allun vielä mukaan lyhyelle, mutta nyt viileillä ilmoilla Allukin juuri jaksaa olla pidemmät mukana + ei päästä enää salaa lähtemään, vaan Allu huomaa ja on sitten tyytymätön (ramppaa sisällä ees taas) jos ei pääse mukaan.

Metsässä aamuhämärässä.

Koirat saavat aamuruuan (Allu ja Lumes yleensä kiposta, Mestalle heitän takapihalle), jonka jälkeen pääsevävät käymään vielä pihalla. Mesta menee yksinoloaitaukseensa, jossa sitä odottaa pureskeltavaa ja revittävää. Lumes makoilee jossain päin. Allu on varannut ulko-oven edustan varmistaakseen pääsyn mukaan töihini (silloin, kun vielä suostui jäämään yksin kotiin, niin tässä vaiheessa aamua oli makuuhuonessa makoilemassa ja keittiössä odotti aktivointipallo + muuta puuhailtavaa).

Päivä

Puolivälissä työpäivää käyn päästämässä Allun pois autosta hetkeksi kävelemään ja ojentelemaan jalkojaan.

Autonpenkille lepäämään siirtyneenä.

Kotiintullessa koirat pääsevät käymään ulkona ja ovat siellä tahtonsa mukaan lyhemmän tai pidemmän aikaa.

Allu ja Mesta

Vaihtelevaa puuhailua sisällä/pihalla, kävelyllä käyntiä, treeneihinlähtö, Lumeksen ja Mestan leikkejä yms..

Kävelyllä kastuneet/kuraantuneet koirat kuivattelemassa itsejään.

Lepäilyä. Halutessaan koirat pääsevät takapihalle joksikin aikaa.

Mesta ja Allu

Ilta

Vaihtelevaa puuhaa sisällä/pihalla, treenit tms..

Olen monena päivänä leikkaillut keittiönmaton päällä vanhoja farkkuja palasiksi, Mestan ja Lumeksen on välttämätöntä päästä hammastelemaan aina juuri niiden farkkujen päälle.

Lepäilyä. Halutessaan koirat pääsevät takapihalle joksikin aikaa.

Iltaruuat, joko kiposta, ulkona nurmikolta, aktivointipallosta, temppuja vastaan tai treenihetken kera.

Kaikki takapihalle joksikin aikaa. Ruokkiessani pikkulemmikit, Mesta odottaa niiden huoneen ovensuulla, jos sattuisin heittämään sille pari pellettiä tmv. syötävää.

Untenmaille.

Ahtaasti pitää olla.

1 kommentti:

  1. Hei, kiitos, että teit jutun teidän kolmen koiran arkipäivästä. Ja että siinä esiintyy myös kaunis Allu vielä. Koti tuntuu hiljaisemmalta ja tyhjemmältä, mutta toivon että pikkuhiljaa suru helpottaa.

    VastaaPoista