Hellepäivän pika-agit

Muutamana päivänä on pidellyt vähän liiankin lämpöisiä kelejä ja jopa helleraja +25 on ylittynyt. Käytiin silti Mestan kanssa tekemässä pika-agit seuraavan harjoituksen mukaan: Putki on ensimmäinen este, lähdetään koiran kanssa yhdessä matkaan. Ensimmäisellä kerralla työnnetään koira hypylle B, toisella kerralla vedetään hypylle A.

Tässä ollaan onnistuneesti menossa hypylle B, jonka takana odotti Mestan nähden laitettu etupalkka.

Nyt putkesta pitäisikin jatkaa suoraan hypylle A, mutta Mesta on jo lukinnut reittinsä hypylle B (katseen suunta...), vaikka hypyn A taakse on sen nähden laitettu etupalkka. Koska en tiennyt B-hypyn jääneen Mestalle noin vahvasti mieleen (tällaista tilannetta ei ole aiemmin tullut vastaan), en hakenut sitä putken suulta asti, josta tämän tilanteen olisi saanut vielä oikeaan suuntaan käännettyä, joten Mesta meni sinne, minne päättänyt oli eli kääntyi ja hyppäsi B:n. Vähän hämmentynyt se oli, kun minä ja palkka oltiinkin ihan eri suunnassa.

Kun koira sitten seuraavaksi vedettiin putkelta asti mukaan, oli reitti oikean suora kohti A-hyppyä.

Mesta jää tosi kivasti odottelemaan makuulle jutustelujen, esteiden siirtelyn ym. sellaisen ajaksi, varsinkin, jos jätän sille jotain "vahdittavaa", kuten kuvassa. (Viilipurkin kantena on muovisen Pirkka hedelmiä mehussa-pikarin kansi, istuu täydellisesti viilipurkkiin ja säilyttää treeninamit kätevästi.)

Halusin nähdä Mestan hyppytyyliä kuvista, jotta tietää, pitääkö sitä alkaa treenimään, joten laitettiin sarjakuvaus kameraan päälle. Ei se normaalisti kyllä näin kaukaa hyppää, ehkä vedätin vähän liikaa, mutta taitaa tässä silti olla oikean ponnistuspaikan arvioinnin treenisarja edessä... Tässä hypyssä rima sentään pysyy ylhäällä, kahdessa ensimmäisessä ei, mutta onneksi niissäkin meni siististi eikä suoraan päin rimaa, jossa olisi jo loukkaantumisriskikin. Tai sitten Mesta vain päätti lentää esteiden yli virallisen nimensä mukaisesti, siinähän nimittäin on sana nuoli...

Tuon hypyn jälkeen kuvaajamme (kiitos Nikken & Pojun emäntä!) joutui poistumaan paikalta ja me siirryimme kontaktiesteiden pariin. Ensin kerran muistutus puomin loppuasennosta, sitten kerran puomi kokonaisena, jonka jälkeen sarjana (tais olla ensimmäistä kertaa) puomi + hyppy ja hyppy + puomi. Viimeisenä muistutus A-esteen loppuasennosta, jonka jälkeen kahdesti A-este kokonaisena ja siinäpä ne sen kerran treenit sitten olivatkin.

Sen verran noista kontakteista, että vaikka loppuasennosta puhunkin, niin Mestalla ei ole ns. 2on2off-pysäytyskontaktia, liian pitkällinen opetettava minun kiinnostukselleni enkä koe sitä tarpeelliseksi. Mestalla on vähän sen ja juoksukontaktin välimuoto, jota kutsun ruokakontaktiksi, eli kontaktiesteen päässä on aina namikuppi, johon pysähdytään syömään 2on2off-asentoon, mutta jos kuppia ei ole, matka jatkuu suorilta tein. Tämä kontaktityyli siksi, että on nopea opettaa ja tuo vauhtia, silti varma, ja myös sopii sekä minun että Mestan luonteelle oikein hyvin.