Ensin meidän lenkkireitillemme ilmestyi keltaisia, epäilyttäviä nauhanpätkiä.
Kerran Mesta juostessaan tutuille kallioille jähmettyi ihmeissään paikoilleen seisoskelemaan.
Nips ja naps vaan, siellä oli keltamusta työkone kaatamassa meidän metsää.
Parin päivän päästä löytyi enää vain kasat sinisiä,
punaisia,
ja värittömiä, pilkottuja puita.
Ja jonkun päivän päästä ei enää edes niitäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti