Iso osa sisäsiisteyteen liittyvistä aloituksista on kuitenkin sävyltään negatiivisia. Facessa pystyy kirjoituksiinsa laittamaan tunnetilan, millä mielellä on, ja joissakin sisäsiisteysketjuissa aloittajan tunne on "harmistunut", toisilla jopa "raivostunut".
Pahimmillaan ollaan oltu kolmikuisen - siis kolmikuisen - pennun kanssa epätoivoisia, kun se vieläkin pissii ja/tai kakkii sisälle. Että eikö se koskaan opi! Ihan sama kuin menisi vauvapalstalle ihmettelemään, että 1-v lapsi käyttää vieläkin vaippoja eikä pottaa. En tosin seuraa vauvapalstoja, että vaikka ihmeteltäisiinkin...
Tuleeko joillekin ihmisille ihan oikeasti yllätyksenä, että koiranpennut pissivät ja kakkivat aika paljon, ja että ne tekevät sitä myös sisälle - toiset pidempään (useita kuukausia) ja toiset lyhempään (vähemmän kuukausia)? Ja jos jollakin nyt joskus on ollut pentu jo 8vko:a vanhana sisäsiisti, niin se ei todellakaan tarkoita, että ne kaikki olisivat...
Oma lukunsa ovat vielä ne, joiden mielestä vähänkin isomman pennun tarpeidenteko sisälle on sitä kuuluisaa protestointia. Että koira nyt osoittaa mieltään jostakin ja sen takia tekee ne pissat tai kakat sinne olohuoneen matolle. Että eihän sillä nyt millään voi olla mitään pissahätää/pissatulehdusta/henkistä ahdistusta/tmv. vaan ihan tahallaan se vaan tekee noin.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko muidenkin koirarotujen face-palstoilla samanlaisia kyselyjä ja ihmettelyjä vai onko tämä vain joku lapinkoiranomistajien erityis-/erikoispiirre...
Kyllä ne pennut pissii ja kakkii ja paljon mutta kyllä se suurin sisäsiisteys lähtee sieltä kaksijalkaisesta ihan samalla vauvan oppiminen pojalle. Mitä kärsivällisempi ja toimeliaampi opettaja sen nopeammin sisäsiisteys etenee. Minulla molemmat olleet täysin sisäsiistejä 4kk iässä ja se on mielestäni tosi hienosti. Lisäksi siihen vaikuttaa myös siivous, lattiaan jäävä pissan haju "ruokkii" pissaamaan siihen aina uudelleen ja uudelleen.
VastaaPoistaSiltäpi se vain tuntuupi, että monien mielestä pentujen pitäisi automaattisesti olla sisäsiistejä jossain tietyssä iässä, eikä oteta huomioon sitä omaa osuutta asiassa ja yksilöllistä vaihtelua. On minullakin pennut suunnilleen nelikuisina olleet sisäsiistejä, vaikka olin molempien kohdalla varautunut vähintäänkin sinne puolen vuoden ikään asti opetusta (ja siivousta) jatkamaan. Tosin on ollut myös toisenrotuinen, joka oli täysin sisäsiisti vasta vähän vaille vuotiaana.
PoistaNiin ne on yksilöitä on vain niin surullista että omistajat tuntee moisesta "raivoa" & "turhautumista"
PoistaSitä kärsivällisyyttä kun voi sen pennun kanssa tarvita vielä paljon paljon isommissa asioissa aikuisuuteen ja koiran vanhuuteen saakka :)
Äläpä muuta sano.
PoistaAika vähän seurataan mitään koirapalstoja ja sillä ainoalla mäyräkoirapalstalla, jota seurataan, ei juuri ole sisäsiiteydestä keskusteltu, mutta sellaista on kuultu, että jotkut ottavat mieluummin aikuisen koiran kuin pennun, koska se on valmiiksi sisäsiisti. Tuntuu vain hassulta, että ollaan valmiita ottamaan ties millainen kodinvaihtaja, jolla voi olla paljon pahempiakin ongelmia kuin sisäsiisteys, vaikka pienellä pissan siivoamisen vaivalla saisi kasvattaa alusta asti itse omaan perheeseensä sopivan koiran. Se on toki arvokasta, että aikuisillekin koirille löytyy koteja, mutta helpompaa se ei välttämättä ole.
VastaaPoistaJoskus, kun olen miettinyt jonkin pikkukoiran hankkimista, olen ajatellut, että voisin ottaa aikuisen, jotta se olisi "valmiiksi helppo". Siinäpä on vain juuri tuo, että voikin saada hankalamman kuin pentu olisi ollut. Ja jos sillä aikuisellakin sattuisi olemaan sisäsiisteys hakusassa, niin saattaisi olla vielä pentuakin vaikeampi opettaa, koska ehtinyt niin pitkään sitä käytösmallia ylläpitää. Tosin totta tuo toinenkin mainitsemasi asia, että hyvä juttuhan se on, että kodinvaihtajatkin saavat uuden mahdollisuuden. Itse olen noiden pikkulemmikkieni hankinnassa mennyt monesti juuri sillä periaatteella.
PoistaJos mammapalstat ovat suuri vitsi, niin on myös kaikenmaailman koirafoorumit. Pääasiassa koirafoorumeilla on kokemukseni mukaan ihan asiallista kommentointia ja keskustelua, mutta aina löytyy niitä, jotka urpoilevat ja tekevät tyhmyydestään numeron. Se tosin pitää muistaa erityisesti sosiaalisessa mediassa, että siinä missä sinne on helppo kirjoittaa mitä vain, on siellä myös helppo tulkita ihmisiä väärin. Itse saatan kirjoitella omasta elämästäni toisinaan hyvinkin provokatiivisesti, mutta se ei tarkoita sitä, että tilanne olisi oikeasti niin kärjistynyt kuin annan ymmärtää. Lisäksi siihen vaikuttaa myös se, kuinka taitava on kirjoittamaan. En nyt tällä halua puolustella idiotismia, mutta se on aina yksi mahdollisuus, joka kannattaa pitää mielessä.
VastaaPoistaKoiramaailmassa on niin paljon ihmisiä, että siihen porukkaan mahtuu jos jonkinmoista tallaajaa.
Näinhän se on. Olen yrittänyt vähentää lapinkoirien facepalstan selailua, kun ei vain huvita enää lukea uudelleen ja uudelleen ihmisten uusavottomuutta koiriensa kanssa - oli se sitten todellista tai väriteltyä kertomusta.
PoistaVaikka sattuu sitä ihan tosielämässäkin. Kerran eläinlääkärillä odotushuoneessa istuessani hoitaja selitti koiranomistajille lääkärin kertomusta pääpiirteittäin näin: "Hani tuotiin lääkärille takajalkojen pettämisen vuoksi. Tutkimuksissa havaittiin useita nisäkasvaimia ja märkivä nisätulehdus. Hanilla on erittäin runsaasti hammaskiveä ja paha ientulehdus." Ihan kiva, että tuotiin lääkäriin siinä vaiheessa, kun jalat pettää alta, mutta oiskohan ollut aihetta jo vähän aiemminkin...
Totta. Ihmiset eivät aina osaa lukea koiraansa riittävän hyvin. Ja taitaa olla niitäkin, jotka vähättelevät oireita. Valitettavasti.
Poista