Koirien ensiapuluennolla 3/4

"Meidän yhdistys" - tai siis yksi niistä monista koira-aiheisista yhdistyksistä, johon kuulun - järjesti koirien ensiapuluennon, jota oli pitämässä lähipaikkakunnan eläinlääkäri. Kyseinen lääkäri tekee paljon päivystyskeikkoja, joten kokemusta ja esimerkkejä oli kertynyt runsaasti monenlaisista äkillisistä loukkaantumis-, sairastumis- yms. tilanteista. Ei käynyt kateeksi työn vaativuus...

Luennon puoliväliin asti yritin hiki hatussa pysyä muistiinpanojen kirjoittamisessa samassa tahdissa power point-esityksen kanssa, kunnes tajusin, että paljon helpommalla pääsen ottamalla valokuvat teksteistä valkokankaalta ja kirjoittamalla vain osan asioista paikanpäällä ja sitten kotona rauhassa lisäillä puuttuvat teksit kuvat apuna. Kuuntelemiseenkin pystyi siten keskittymään paremmin ja ylirasitustilaa lähentelevä käsiparka ei joutunut ihan niin koville. Seuraava teksti on luentomuistiinpanojen pohjalta kirjoitettu, omin kommentein, kuvin ja lisäyksin höystetty, ei siis suoraan "kalvosulkeiset". Jaoin sen kolmeen neljään osaan, jotta ei tulisi vain hehtaarinpituisia kirjoituksia. Osa 1/4 Osa 2/4

Oksentelu

Milloin lääkäriin? Jos koiran yleisvointi on (ollut enemmän kuin yhden päivän) huono ja jos oksentelu jatkuu pidempään kuin kaksi päivää. Jos vesikään ei pysy sisällä tai koira oksentaa reilusti verta, on myös syytä hakeutua hoitoon. Pienikokoiset koirat, pennut ja hyvin iäkkäät koirat tulee viedä lääkärille muita herkemmin.

Usein syynä on lievä maha-suolistotulehdus, mutta voi olla oire jostain vakavastakin.

Oksentelu/vatsalaukun kiertymä

Oksentelu voi liittyä vatsalaukun kiertymään, tälläin koira usein oksentelee/yrittää oksentaa jatkuvasti, vaikka tuloksena on vain mahanestettä eikä vesikään pysy sisällä.

Yleisvointi usein todella huono, limakalvot vaaleat ja kuivat. Maha pömpöttää heti kylkiluiden takaa ja koiran olo on levoton ja tuskainen.

Kyseessä on jopa tunnissa kuolemaan johtava tila, joka vaatii aina leikkaushoidon. Hätäensiapuna voi kaasuuntunutta vatsalaukkua tyhjentää pistämällä neulalla vasemman kylkikaaren takaa korkeimmalta kohdalta.

Oksentelu/vierasesine

Vierasesine voi tukkia suoliston täysin, jolloin koira oksentelee/yrittää oksentaa jatkuvasti eikä vesikään pysy sisällä. Joskus osittainen tukos aiheuttaa pitkittynyttä oksentelua ja ripulointia sekä yleiskunnon heikkenemistä. Suolitukos joudutaan yleensä hoitamaan leikkauksella. Vatsaan pyörimään jäänyt vierasesine voidaan joillain klinikoilla poistaa suun kautta tähystämällä.

Ripulointi

Usein syynä lievä suolistotulehdus, liittyy toisinaan myös oksenteluun. Mikäli koiran yleisvointi on hyvä, voidaan seurailla kotona ja antaa apteekista saatavia mahan-/suolistontoimintaa tasaavia valmisteita. Pitkään jatkuvassa ripulissa (varsinkin vielä oksenteluun yhdistettynä) vaarana koiran kuivuminen, oireina nihkeät ikenet, pulssin kohoaminen ja esimerkiksi koiran selkänahkaa nostaessa se ei laskeudu heti (justnytsamantien) alas.

Jos ripulissa tummaa verta - suolisto vuotaa.

Pieni määrä kirkasta verta - peräsuoli on ärtynyt, ei huolta jos koiran yleisvointi on hyvä.

Hoito-ohjeet ripuli-/oksennustaudissa

Nesteytys: perusnestetarve on noin 0,5dl/kg/pvä (+ nesteenmenetykset ripuloidessa/oksentaessa, joten nestehukka on suurempi kuin normaalisti - juomisesta huolehtiminen).

Juomisen lisäämiseksi voi veteen laittaa makua antamaan hieman märkäruuan tmv. lientä. Jos koira ei itse juo, on vettä annettava muoviruiskulla suoraan suuhun (riittävän pieniä määriä kerrallaan, jotta koira ehtii niellä). Koiran olon kohentamiseksi voidaan juomeveteen lisätä apteekistä saatavia elektrolyyttivalmisteita, kuten Aptus Nutrisal-jauhe.

Pelkästään ripuloivaa koiraa (eikä pentuja ollenkaan) ei tarvitse laittaa paastolle, oksentelussa vatsan rauhoittumista voi auttaa yhden vuorokauden ajan syömättä olo ja sitten varovasti ruokinnan aloittaminen.

Ruokinnassa pääperiaatteena helposti sulavan, suolistoystävällisen ruuan antaminen pieninä annoksina 3-5 kertaa päivässä, vähitellen määrää lisäten. Keitettyä riisiä, raejuustoa, pakasteseitä ja/tai vähärasvaista (esim. maustamaton kana), keitettyä lihaa. Vaihtoehtoisesti voi käyttää eläinlääkäriasemilta saatavia erikoisruokia. Vähitellen parin päivän jälkeen voidaan em. seokseen tai erikoisruokaan alkaa lisätä pieni määrä koiran omaa ruokaa. Oman ruuan osuutta lisätään vähitellen viikon ajan, kunnes siihen on palattu kokonaan.

Tukivalmisteina voidaan käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia Canikuria, Aptus Attapectin tai Inupekt Fortea.

Jos ripulointi/oksentelu kotihoidosta huolimatta vain jatkuu tai alkaa jatkuvasti uudelleen, on syytä hakeutua lääkäriin, sillä oireilun syynä voi olla sairaus, loiset tms.

Anaalirauhasongelmat

Koiraa saattaa esimerkiksi tuoksahtaa anaalieritteelle, hangata pyllyään lattiaan tai nuolla/katsella takapäätä jatkuvasti. Tyhjentäminen ulkokautta: Peukalo ja etusormi peräaukon ympärille klo 5 ja 7 kohdalle, "lypsä" ja purista sormilla ylöspäin kohti peräaukkoa, anaalirauhastiehyet avautuvat peräaukon suulle. Älä käytä liikaa voimaa, jotta anaalirauhanen tai peräsuoli ei vahingoitu. Jos et onnistu tyhjentämisessä eikä lääkäriin pääse samana päivänä, suihkuttelu kohtuu kuumalla (ei liian kuumalla) vedellä voi auttaa. Kivuliaan/tulehtuneen rauhasen hoito kuuluu lääkärille. Pitkittyessään anaalirauhastulehdus voi kehittää paiseen ja puhjeta ihon läpi.

Kohtutulehdus

Kiiman jälkeen 1-2 kuukauden ajan kohdunseinämä altistuu progesteronin vaikutuksille - kohtu alttiimpi tulehduksille.

Riski kohtutulehdukseen kasvaa koiran ikääntyessä, mutta sitä esiintyy kaikenikäisillä, leikkaamattomilla nartuilla, myös muulloin kuin kiiman jälkeen.

Yleisin ensimmäinen oire runsas juominen, lisäksi (haiseva) emätinvuoto (voi vuotaa myös sisäänpäin, jolloin sitä ei näe), apaattisuus, kuume, huono ruokahalu, oksentelu.

Ensisijaisena, suositeltuna hoitona on kohdun ja munasarjojen poisto, toissijaisena lääkehoito: nesteytys, antibiootti ja hormonipistokset. Lääkehoito ei välttämättä tehoa eikä aina tule halvemmaksikaan, kohtutulehdus voi myös uusia taas seuraavan kiiman jälkeen. Lääkehoitoa suositellaan vain vanhoille koirille, joilla on jokin leikkaamisen (/nukuttamisen) estävä perussairaus, tai nuoremmalle, jota on tarkoitus vielä käyttää jalostukseen.

Virtsatulehdus

Yleisempi nartuilla kuin uroksilla, koska nartun virtsaputki on lyhyempi.

Voi olla komplisoimaton (ei altistavaa tekijää) tai komplisoitu (jokin altistava tekijä, kuten virtsakiviä, kasvain, rakennevika tmv.)

Oireina jatkuva virtsaamistarve, voi olla kipua virtsatessa, toisinaan virtsa on haisevaa/veristä, saattaa esiintyä virtsankarkailua. Yleisvointi pysyy yleensä hyvänä.

Diagnosoidaan virtsanäytteestä: "stix" pikatesti, sakka, viljely. Luotettavin tulos saadaan steriilisti vatsapeitteen läpi suoraan virtsarakosta neulalla otetusta näytteestä (kystosenteesi eli rakkopunktio). Hoitona yleensä antibioottikuuri, jonka lopulla/jälkeen kontrollinäytteestä varmistetaan hoidon onnistuminen.

Kennelyskä

Kennelyskä on ns. normaali flunssatauti, kuten ihmisilläkin. Se on yleinen varsinkin paljon harrastavilla (sisänäyttelyt, sisätreenitilat), muita koiria näkevillä koirilla. Itämisaika 1-14vrk, tarttuu pisaratartuntana, suorasta kontaktista koirien välillä ja epäsuorasti esimerkiksi ihmisen kautta. Virusten (parainfluenssa, adeno jne.) ja bakteerin (bordetella bronchiseptica) yhdessä aiheuttama.

Tavallisessa kennelyskärokotteessa on vain viruskomponentteja tautisuojaa tuomassa, nenäsumuterokote on tehokkaampi, sillä siinä on lisänä myös bakteerikomponentti. Kumpikaan rokote ei tuo täydellistä suojaa kennelyskää vastaan, koska aiheuttajavirukset vaihtelevat jonkin verran vuosittain.

Hoitona lepo (jälkitautien välttäminen) ja tarvittaessa (jos esimerkiksi yskä haittaa koiran nukkumista) limaa irrottava yskänlääke, esim. Resilar, annostelu 1-2mg/kg pari kolme kertaa päivässä, myös höyryhengitys voi helpottaa koiran oloa. Jos oireet jatkuvat yli viikon, sierainerite alkaa olla paksua ja keltaista/vihreää, koiralla on kuumetta tai yleisvointi heikkenee, on tarpeen ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Kaikki saman talouden oireettomatkin koirat on pidettävä poissa treeni-/kisapaikoilta ja muista koiratapaamisista vielä kaksi viikkoa sen jälkeen, kun oireet ovat (viimeiseltäkin) sairastuneelta loppuneet. Oireetonkin koira voi vielä tartuttaa tautia eteenpäin/olla jo saanut tartunnan, mutta ei vielä oireile näkyvästi.