maanantai 16. lokakuuta 2017

Koirien kanssa Ruotsiin, Tanskaan ja takaisin - etukäteisvalmistelut

Olen aina ollut vankkumaton kotimaanmatkailun kannattaja enkä koskaan sen kummemmin haaveillut mistään ulkomaanreissuista. Voitettuani Lumeksen kanssa viime vuoden koiratanssin HTM-suomenmestaruuden, aukeni sen myötä suoraan paikka koiratanssin edustusjoukkueeseen. Pitkien mietintöjen jälkeen päätin tarttua tilaisuuteen, sillä mikäpä olisi sen hienompaa kuin edustaa arvokisoissa Suomea suomalaisen koirarodun kanssa vieläpä Suomen satavuotisjuhlavuonna. Olisimme Lumeksen kanssa päässeet osallistumaan sekä Pohjoismaiden mestaruuskisoihin Tanskaan että maailmanmestaruuskisoihin Saksaan, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta lähteä matkalle molempiin, joten valitsin lähempänä sijaitsevan Tanskan. Alunperin tarkoituksenani oli jättää Mesta hoitoon ja ottaa vain Lumes reissuun mukaan, mutta aivan viime hetkilllä tulin toisiin ajatuksiin tajutessani, ettei se tämäkään matkanteko kahden koiran kanssa sen vaikeampaa ole kuin yhdenkään.


Etukäteisvalmistelut

Palveluskoiraliitto vaati reittisuunnitelman matkasta jo kuukausia etukäteen, joka oli hyvä ihan itsenikin kannalta, jotta tuli ajoissa asioita ajateltua. Järkevin/lyhin reitti kisapaikalle Tanskan Viborgiin kulki Turun, Tukholman, Göteborin ja Frederikshavnin kautta. Paluumatkan aioimme tehdä kolmisensataakilometriä pidemmästi Kööpenhaminan ja Malmön kautta kokeaksemme myös siltareitinkin puolen. Laivamatkat Turku-Tukholma-Turku varasin hyvissä ajoin, ainoastaan Mestan mukaansaannissa meinasi tulla hankaluutta, kun yrittäessäni myöhemmin ostaa sillekin lemmikkipaikkaa, olivatkin ne menomatkan osalta laivasta jo loppuunmyydyt. Onneksemme pari päivää ennen matkaa oli pari lemmikkipaikkaa vapautunut, joten sain Mestankin virallista reittiä mukaan. Meidän laivayhtiöksi osui Viking Line siitä syystä, että Silja Linella oli huoltopäivä juuri meidän matkan aikaan. Laivayhtiön lemmikkejä koskevat ohjeet tuli lukaistua läpi ennen matkan varaamista, joskaan siellä ei muuta ihmeellistä ollut kuin Siljalla kuonokopan käyttö. Viking Line/Silja Line. Eestaas matkat Vikinglinella 239e.

Göteborg-Frederikshavnin välisen lauttamatkan varaaminen menikin sitten vähän viimetinkaan ja stressasin kovasti sitä, että koirille oli enää autopaikkoja jäljellä. Koetin eri tahoilta selvittää, saako koiraa siitä huolimatta ottaa laivalla autosta pois vai ei, mutta saamani vastaukset olivat ristiriitaisia, joten pienellä koirien autoonjättämispakon riskillä sitten meille tämän ylityksen varasin. Laivayhtiön sivuilla luki myös kahdenlaista informaatiota siitä, pitääkö koirilla olla laivassa kuonokopat vai ei, ja tämänkin osalta valitsin riskipelin enkä alkanut enää paria päivää ennen matkaa koirille kuonokoppia hankkimaan. Lauttamatka yhteen suuntaan 109e.

Joukkueenjohtaja oli varannut hotellin valmiiksi Viborgista, joten siitä ei tarvinnut itse etukäteen huolehtia. Paluumatkankin yöpymisen olisi joku fiksu katsonut ja varannut jo etukäteen, jolloin se olisi käynyt helpommin, mutta en itse jaksanut, kun oli niin paljon kaikkea muutakin ajateltavaa. Ajatus oli, että kai sitä johonkin pääsee, ja päivää ennen Viborgista lähtöä löytyikin sitten Ruotsista vähän Malmöstä eteenpäin olevasta Lundista hotelli, johon sopi mennä. Hotellit yhteensä 633e.

Koirat, enkä sen pahemmin juuri minäkään, ole aiemmin olleet Suomen maankamaran ulkopuolella, joten hommasin meille kaikille passit. Koirille lemmikkipassi on pakollinen varuste, siinä näkyvät rabies-rokotuksen voimassaolo ja annetut ekinokokkoosi-lääkitykset, itse en passia välttämättä ainakaan Pohjoismaissa pysyessä olisi tarvinnut, mutta onpahan nyt olemassa. Kaikki passit yhteensä noin 120e.


Koiran kanssa matkustamisesta Ruotsiin tulee ilmoittaa etukäteen Ruotsin tulliviranomaisille. Ilmoituksen teko sujui kätevästi netissä Tullverket-sivulla. Lemmikkipassi tulee olla olemassa jo ilmoitusta tehdessä, sillä muiden tietojen ohessa myös passinumeroa kysytään. Ihmismatkaajista tein matkustusilmoituksen Suomen ulkoministeriölle ja tarkistin matkustustiedotteet Ruotsiin ja Tanskaan.

Suomen maahantuontisäädöksissä koirilta vaaditaan ekinokokki-lääkitys, mikäli maa, jossa käydään, ei ole ekinokokkivapaaksi luokiteltu. Lääkityksen voi hoitaa kahdella tapaa: 2x etukäteen + 1x palattua kotiin tai 1x ennen kotiinpaluuta, lääkitykset tulee olla merkittynä lemmikkipassiin. Itse koin helpommaksi Suomessa lääkitsemisen kuin alkaa Ruotsista tai Tanskasta etsiä eläinlääkäreitä sopivasta paikasta. Myyräekinokokkia (heisimatolaji) ei ole todettu Suomessa ja maahantulevien koirien lääkityksillä pyritään estämään sen leviäminen Suomeen, sillä myyräekinokokin aiheuttama ekinokokkoosi on ihmisille (jopa hengen)vaarallinen tauti. Lisätietoja Eviran sivuilta. Milpro-tabletit + leimat passeihin 50e.

Reissua varten koirat saivat niskaansa punkkimyrkyt. Passimerkintöjen ohessa eläinlääkäriltä tarttui tätä tarkoitusta varten mukaan Frontect-liuokset. Kummallekaan ei tullut näkyviä iho-oireita tai muita sivuvaikutuksia kuin ilmeisesti liuoksen aiheuttaman kutinan/ärsytyksen vuoksi molemmat rapsuttelivat ja ravistelivat itseään normaalia useammin muutaman päivän ajan. Frontect 29e.

Pulma sai ennen matkaanlähtöä uudet öljyt sisuksiinsa ja öljynsuodatin vaihdettiin samalla. Jotain kriittisiä osia tarkistettiin ja yhdestä renkaasta vedettiin ulos ruuvi, joka oli fiksusti mennyt läpi renkaan sivusta aiheuttamatta sen enempää vahinkoa. Pidemmillä ajeluilla aina vähän jännittää, että pysyyhän auto ajokunnossa, ja varsinkin kun vielä ylitellään maiden rajoja, niin olisi oikein mukavaa, että ainakaan auton kanssa ei tulisi mitään isompaa tai edes pienempääkään pulmaa. Varsin luotettava menopeli Pulma on kyllä tähänkin asti aina ollut.

Ruotsissa ja Tanskassa pitäisi periaatteessa pärjätä korttimaksuillakin, mutta kävin varmuuden vuoksi vaihtamassa pankista jonkun verran niiden molempien kruunuja. Muistelisin, että otin viidelläkympillä Ruotsin kruunuja ja 150e edestä Tanskan kruunuja.

Pakkaamisen olisi luullut olevan helpoin osa etukäteisvalmisteluja, mutta loppuun asti oli tunne, että jotain puuttuu, ei vain tiedä, että mitä (ja sama tunne on tämän tekstin kanssa...). Lemmikkipassien lisäksi otin koirille mukaan tavis rokotustodistuksetkin siltä varalta, jos niitä halutaan kisapaikalla katsoa, ja samasta syystä vielä Lumekselle rekisteripaperit ja kisakirjan. Ruokaa varasin reilusti, ettei ainakaan lopu kesken, ja pari vesi-/ruokakuppia lähti matkaan mukaan myös. Mahdollisia märkiä kelejä varten laitoin kassiin pari koirien pyyhettä + kylpytakit, leluja leikityshetkiin, paljon paljon nameja, talouspaperia, kakkapusseja ja olikohan vielä jotain. Muutamia ensiapujuttujakin pakkasin laukkuun, ainakin oli kipulääkettä, ravintolisää suolistohäiriöihin, side, haavanpuhdistusaine ja punkkipihdit. Eläinlääkärikuluvakuutusten voimassaolon tarkistin olevan kunnossa Pohjoismaissa ja itselleni otin varmuudeksi matkavakuutuksen. Oma matkavakuutus jatkuvana 120e.


2 kommenttia:

  1. Huh. Tuli ahdistus jo lukiessa. :D Ei ole helppoa liikkua koiran kanssa maan rajojen yli. Ainakaan kaikkiin maihin.
    Tuosta madotuksesta johtuen me ei käyty Ruotsissa toissakesänä, kun päätettiin ajaa Norjaan. Kiltisti vaan koko Suomi ylös ja suoraan rajalta kohdemaahan. Toki ymmärrettävää tuo vahtaaminen, mutta mulla ei pää kestä mitään ylimääräisiä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan siinä koko ajan pieni pelko, että jos papereita kysytään, niin niitä ei yhtäkkiä vaan löydykään tai sit puuttuu jotain...

      Poista