lauantai 13. huhtikuuta 2019

Kaveri- ja lukukoiraohjaajien koulutuspäivä

Osallistuin alueemme kaveri- ja lukukoiraohjaajien koulutuspäivään, jonka tavoitteena oli antaa koiranohjaajille lisää valmiuksia kohdata avoimesti erilaisia kohderyhmiä sekä auttaa paremmin ymmärtämään erilaisuutta, lisäksi käytiin läpi koiran hyvinvointia eläinavusteisessa toiminnassa. Näihin asioihinhan ei varsinaisissa kaveri- tai lukukoirakoulutuksissa ole juurikaan aikaa perehtyä, joten hyvin tervetullut oli tällainen erikseen räätälöity tilaisuus. Luentoaiheet olivat muistisairaan kohtaaminen, kehitysvammaiset ja erilaisuuden kohtaaminen, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä koiran hyvinvointi. Hieman epäluuloisena osallistuin koulutukseen miettien, että jaksaakohan sitä tunnin luentoja kuunnella jostain muistisairauksista jne., mutta miten väärässä olinkaan. Luennot olivat todella mielenkiintoisia ja aika meni kuin siivillä!

Kirjoittelin muistiin lähinnä muutamia pääkohtia kolmesta ensimmäisestä luennosta ja koiraosuudesta sitten vähän tarkemmin.

Asiakaskohtaamiset

- Ilo ja hyvä mieli ovat parasta aivoille!

- Huomioi, että kaikki sairaudet eivät näy päällepäin.

- Muistamattomuus aiheuttaa muistisairaille turvattomuuden tunnetta. Tämän vuoksi, mikäli muistisairas luulee sinua vaikkapa naapurin Annikiksi tai koiraa omaksi, vanhaksi Murrekseen, ja on iloinen jälleennäkemisestä, ei aleta korjaamaan faktoja vaan leikitään mukana.

- Ei palauteta maanpinnalle haavemaailmassa eläviä, siellä on turvallista. Mieti omalle kohdallesi, millaista epävarmuutta ja ikävää oloa se toisi, jos jatkuvasti joku kertoisi sinulle, miten sinä olet väärässä ja korjaisi jokaista sanaasi, vaikka luulet puhuvasi ihan oikeaa asiaa.

- Muistisairaat saattavat joskus puhua rumastikin, mutta he eivät loukkaa sinua tahallaan, sillä käytös on sairauden oireiden aiheuttamaa. Myötäily on paras toimintatapa ja hienovarainen huomion ohjaus toisaalle.

- Asiat ja tapahtumat unohtuvat, mutta tunne esim. koiran silityksestä säilyy ja se tuo rauhaa ja hyvää oloa muistisairaan elämään.

- Kehitysvammaisilla voi olla tahatonta liian voimakasta halaamista tai kiinni tarraamista, ole varovainen koiran kanssa -> neuvo silittämään hellästi.

- Pakkoliikkeet ja kovat äännähdykset ovat yleisiä kehitysvammaisilla, esiintyy mm. käsien yhteen taputtamista, pomppimista, käsien heiluttamista, kiljahduksia.

- Osalla kehitysvammaisista on vaikeuksia puheenymmärtämisessä ja/tai -tuottamisessa, tukiviittomat auttavat kommunikoinnissa. Viittomia löytyy papunet.net ja suvi.viittomat.net.

- Mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin liittyvät ennakkoluulot ovat turhia, kuntoutuskodeissa yms. vierailukohteissa olevat kuntoutujat eivät ole käytökseltään vaarallisia, vaan päinvastoin rauhallisia ja jopa varovaisiakin.

- Kohtaa ihminen ihmisenä.

Koiran hyvinvointi

Fyysinen hyvinvointi

Kaveri- ja lukukoiratoiminnassa mukana olevien koirien hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, jotta vierailut kohteissa pysyvät miellyttävinä niin koiralle kuin muillekin osapuolille. Varsinkin erilaiset kiputilat voivat tehdä kohtaamisista koiralle ikäviä, sillä yleensä koiraan kosketaan juuri niihin kohtiin, joista ne ovat yleisimmin kipeitä (niska, lavat, selkä - jos oikein muistan, mitä kohtia koirasta rakennekuvasta näytettiin). Pahimmillaan tällaisessa tapauksessa voi syntyä jopa vaaratilanne, jos koiraan sattuu sitä koskettaessa ja koira puolustautuu - kivuissaan kilttikin koira saattaa purra. Luusto- ja nivelperäisten ongelmien lisäksi epämukavaa oloa ja kipua voivat koiralle aiheuttaa myös lihasjumit. Jos tuntuu, että koirassa on vähänkin jotain vikaa, kipua, niin siinä on. Vie koira tutkimuksiin/ hoitoon.

Ennaltaehkäisy: Lisäravinteet tukemaan luustoa ja niveliä, "on tehnyt ainakin jotain koiransa eteen". Lyhytkarvaisilla koirilla pukeminen kylmillä säillä ehkäisemään lihaksiston jumeja. Venyttely - kehu koiraa aina, kun se venyttelee omaehtoisesti. Huomioi, että koiran venyttelytyylin muuttuminen tai tiettyjen venyttelyjen tekemisen lopettaminen kertoo kivusta.

Huolto: Hieronta, fysioterapia, osteopatia, laserterapia. Näitä palveluja koirille löytyy jo hyvin ympäri Suomen, tee Google-haku tai kysele paikallisen koirayhdistyksen Facebook-sivuilta.

Ennaltaehkäisy ja ennaltaehkäisevä huolto on aina helpompaa kuin jo ilmestyneen ja/tai pitkittyneen vian/vaivan/vamman hoito.

Psyykkinen hyvinvointi

Jotta kaveri- ja lukukoirailu olisivat koirallekin mukavaa ajanvietettä, tulee jo Kennelliiton ohjeidenkin koiran olla perusluonteeltaan ko toimintaan sopiva -> ystävällinen ja vieraistakin ihmisistä kiinnostunut, rauhoittumaan kykenevä, eikä koira saa häkeltyä erikoisista hajuista, liukkaista lattioista, yllättävistä liikkeistä tai äänistä. Kennelliiton alaisessa toiminnassa ollaan myös tarkkoja siitä, ettei liian tiheillä käynneillä tuoteta koiralle stressiä (kaveri- ja lukukoiravierailut rasittavat koiraa henkisesti), joten koirakon käyntitiheys kohteissa on maksimissaan yksi kaveri- tai lukukoirakäynti viikossa. Mikäli koira ei tunnu enää nauttivan kaveri- tai lukukoirana olosta, tulee tällainen koira vapauttaa tehtävistään.

Koiran luonteeseen perustuvien oikeanlaisten lähtökohtien ja sallitun maksimikäyntitiheyden noudattamisen lisäksi eläinavusteisessa toiminnassa mukana olevan koiran henkistä hyvinvointia voidaan varmistaa ja tukea mm. seuraavilla tavoilla:

- Itseluottamus -> Vahvista; kehu koiraa, mieti asioita, joissa se on "maailman paras" ja anna koirankin tuntea se. Opeta koiralle vaikeita/epämieluisia tilanteita varten jokin sille mieleinen, itseluottamusta lisäävä turvatemppu (esim. pyörähdys, käsikosketus tmv), jolla saa koiran takaisin reippaalle mielelle. Itsevarman koiran on helppo elää ja olla, ja se hallitsee itsensä myös mahdollisesti eteentulevissa oudoissa ja jännittävissäkin tilanteissa.

- Positiivinen oletusarvo uuteen -> Kun ajatus kaikesta uudesta, mitä eteen tulee, on "oi, mitähän kivaa tämä on" eikä "oi ei, vähän epäilyttää", on elämä rennompaa ja eteenpäin mennään paremmalla fiiliksellä. Tarjoa koiralle tilaisuuksia positiivisiin uusien asioiden kohtaamiseen ja muista itse olla koirallesi hyvänä esimerkkinä.

- Mielihyvä -> Mikä tuottaa sinun koirallesi mielihyvää? Useimmille koirille yksi kärkipään mielihyvää tuottavista asioista on syöminen, mutta vielä syömistäkin enemmän ruuan etsiminen, joka onkin yksi koirien luontaisimmista käyttäytymismalleista. Koira voi parhaiten saadessaan toteuttaa sisäsyntyisiä tarpeitaan ja näistä saadut säännölliset mielihyvän kokemukset ovat tärkeitä mielekkäälle koiranelämälle.

- Stressi -> Voi aiheutua jostain koiralle epämiellyttävästä tilanteesta tai liian tylsästä elämästä (ns. huono stressi), mutta toisaalta myös miellyttävät, koiran innostumaan saavat tilanteet voivat olla stressin aiheuttajina (ns. hyvä stressi). Koiran stressaantumista ei voi täysin välttää, mutta kannattaa (opetella tunnistamaan stressaantumisen merkkejä ja) tiedostaa omaa koiraa stressaavat asiat ja pyrkiä kohtuulliseen stressinhallintaan, jossa avuksi on monipuolinen koiran hyvinvointitekijöistä huolehtiminen.

- Lepo -> Tärkeää henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämisessä, elimistö ja aivot toipuvat päivän rasituksista. 

Ps. Kaikki edellämainitut kohdat liittyvät myös meidän ihmistenkin hyvinvointiin...

Koiran ensiapulaukku - mitä kotona ja reissunpäällä olisi hyvä olla käytettävissä

Tähän kohtaan päästessä koulutukseen käytettävissä oleva aika oli jo loppumaan päin, joten  viimeisiä asioita käytiin läpi pikakelauksella ja siitäkin huolimatta tämä koirien hyvinvointi-luento jäi hieman kesken. En ehtinyt kirjotella aivan kaikkea ylös samaan aikaan nopeutettuja selostuksia kuunnellen, ja koulutuksen päätteeksi olikin puhetta, että tämän koirien hyvinvointiosuuden voisi ottaa joskus uusiksi ihan omana koulutuksenaan ja riittävästi aikaa varaten.

Alkuun oli pienenä välihuomiona röntgenkuva koirasta, joka oli syönyt maissintähkän kovan keskiosan. Se on kesäaikaan yksi yleisimpiä koiran suolistoon juuttuvia vierasesineitä ja voi olla hengenvaarallinen, mikäli suoli puhkeaa. Tarkkana siis niiden kanssa, kyseisen tapauksenkin koira oli käynyt roskiksesta penkomassa tähkän.

- Mahavaivat: Akuuttiin tilanteeseen Promax (on muuten ehdoton suosikkini, meiltä löytyy aina sitä yksi putelo) ja Canikur, ennaltaehkäisyyn esim. reissunpäällä, ruokaa vaihtaessa jne. Inupekt forte (käy myös akuuttiin tilanteeseen), Canius ja Enteromicro. Jotain hyvin sulavaa märkäruokaa tmv. olisi myös hyvä olla pahan päivän varalle helpoksi syötäväksi/ ruokahalun herättäjäksi/ juomaan houkuttelevaksi. Aikuisella, terveellä koiralla oksentelua/ripulointia voi seurata ja hoitaa kotikonstein parin kolmen päivän ajan, jos koira muutoin vaikuttaa normaalilta.

- Myrkytys-/tukosepäily: Jauhemainen lääkehiili Carbomix, annostelu 1g/koiran painokg, annettava mahdollisimman pian myrkyllisen aineen syömisen jälkeen. Sekoitetaan kosteaan, vahvasti haisevaan ja maistuvaan ruokaan, jotta saadaan koira syömään hiilivelliä. Lääkehiili ei tehoa kaikkiin koiralle vaarallisiin aineisiin ja moniin se on vain ensiapuna, joten tarvittaessa aina yhteys myös eläinlääkäriin. Parafiiniöljy, annostelu 1ml/kg ja 5ml/10kg, runsaan käytön sivuvaikutuksena voi tulla mahakramppeja. Parafiiniöljy ei imeydy elimistössä vaan kulkee sellaisenaan läpi, ja mennessään liukastuttaa suolta ja auttaa saamaan lievät tukokset liikkeelle.

Alla oleva kuva koirille myrkyllisistä aineista näytettiin koulutuksessa. Kyseinen kuva löytyy monestakin paikkaa netistä, mm. Kuopion eläinlääkärikeskuksen kotisivuilta, josta sen tähän linkitin. Kekin sivuilta löytyy myös osasta aineista tarkennettua tietoa, miksi ne ovat koiralle myrkyllistä, ja että osittain nämäkin ovat tapauskohtaisia. Esimerkiksi muutamaan rusinaan silloin tällöin ei koira  todennäkäisesti kuole, mutta yksikin xylitoli-pastilli saattaa olla liikaa.


- Punkit ja muut ötökät: Kyytabletit -> ei kyyn puremiin, vaan ampiaisten ymv. pistoksiin, lisäksi viilennystä esim. kylmäpussilla. Punkkipihdit.

- Lämmönmittaus: Kuumemittari, koiran normaali ruumiinlämpö n. 38-39C. Lämpöpeite.

- Korvat ja silmät: Keittosuolaliuos puhdistamiseen, vaihtoehtoisesti korville ja silmille omat, spesifit tuotteensa.

-Kynnet: Kynsisakset, verentyrehdytysaine -> kasta vedellä kostutettu pumpulipuikko jauheeseen ja paina vuotavan kynnen päätä sillä kevyesti.

- Tassu-/kynsi-/anturahaavat: Puhdista laimennetulla Betadinella ja/tai huuhtele vedellä, hunajavoiteen (Vetramil) käyttö saattaa edistää haavan parantumista.  Karvojen ajelu/lyhyemmäksi leikkaaminen haavan ympäriltä helpottaa haavanhoitoa. Laita haavan päälle suojaksi haavataitos ja varpaiden väleihin (muista myös kannuskynsi) pumpulia. Koira hikoilee tassujensa kautta, joten ilman välipumpuleita kosteus voi alkaa hautua tassukääreen sisällä ja lisätä vaurioita. Kääri tassun ympäri pumpuliside ja harsoside, älä sido liian kireälle. Siteen paikoillaan pysymisen voi varmistaa laittamalla vielä päällimmäiseksi itsekiinnittyvän siteen (ei saa kiristää laisinkaan). Ulkoillessa kääreellinen tassu sujautetaan hanskaan tai muuhun kosteussuojaan.

2 kommenttia:

  1. Onpas ollut mielenkiintoisen oloinen luentopäivä! :) Olisi voinut olla itsestäkin kuulemisen arvoista, vaikka näin mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitajaopinnoilla varmasti alkupään info olisikin ollut tuttua juttua. Kertaus on kuitenkin aina hyväksi. :) Olet selvästi ahkerampi kokoamaan luentomuistiinpanoja kuin minä. Saisinkohan kesällä kasattua loputkin koulun luennot nippuun? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan toki sekin vaikuttaa, että millä tavalla ne kerrotaan, joku saa tylsästäkin aiheesta mieleenkiintoisen ja joku toinen taas mielenkiintoisesta tylsän... Mutta tosiaan tykkäsin, kuten selväksi jo kävikin. :) Koitahan ihmeessä saada omiakin luentokäyntejä blogiin asti, niitä on aika kiva lueskella ja vaikka olisi tuttuakin asiaa, niin kertaus tosiaan on opintojen äiti!

      Poista