lauantai 22. maaliskuuta 2014

Luuhullu

Mestasta kun ottaa kuvia kotipihalla, niin tulos on aina tämä:











Aina luu suussa, mitään ei tehdä ilman...

5 kommenttia:

  1. Huippu kaveri. :D Hilpalla on usein lenkillä käpy tai keppi suussa, onkohan näillä joku noutaja-syndrooma?

    VastaaPoista
  2. hih =)
    Wiimalla sama juttu, aina jotain suussa! Jos tullaan vaikka kotiin, niin tervehtimään ei voi tulla ennen kuin on hakenut olkkarista lelun suuhun - tai lelun puuttuessa käy sukkakin. Lenkillä myös kanniskelee käpyjä ja keppejä suussaan.
    Lisäksi suutuntuma tuntuu olevan muutenkin tärkeä juttu, sillä Wiima ottaa mm. mielellään silittävän käden leukojensa väliin ja pitelee siinä hellästi. Tätä ei kuitenkaan yleensä vieraille.

    Tulee mieleen vähän niinkuin tuttilapsi, on lohdullista kun on jotain suussa :)

    VastaaPoista
  3. Tätä ei sitten tarvitse ottaa tosissaan vaan huumorilla, kuten se on kirjoitettukin, mutta mulla ja wind-upillahan on näitä sekarotuisia lapinkoiria, joten varmaan niissä on noutajaakin jossain kohtaa seassa eikä siten ihme, että on näitä tavarankantotaipumuksia, mutta onkohan sulle Terhi nyt myyty epäehtaa tavaraa, kun Wiimallakin on noutajageenejä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan se epäehta tavara tullu täällä kasvattajalla jo kun täälläkin kotiin tullessa onoltava aina joku sukka vähintään suussa Mestan emällä :D ja tääläkin harrastetaan aamuisin ja kotiin tullessa helliä ranteiden suuhun ottamisia. Sitten pidetään sitä suussa silmät sirrillään kuin nautiskellen ja häntä heiluu.Tämä ominaisuus on periytynyt myös osalle pennuista.

      Poista
    2. Mestahan ottaa myös kättä suuhun, mutta sen ote ei kylläkään ole hellä. :D

      Poista