keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Onkalolohikäärme ja jäätynyt vesiputous

Olen viime aikoina seikkaillut metsissä enemmän kuin aikoihin. Tavallisesti pysyttelen tutuilla ja turvallisilla reiteillä, mutta poistuttuani mukavuusalueeltani, olen seikkailuillani löytänyt metsistä paljon hienoja, näkemisenarvoisia paikkoja. Valitettavasti kaikista ei ole kuvia, mutta osasta sentään todistusaineistoakin löytyy.

Reilun parin metrin syvyinen, ryömimiskorkuinen luola, jonka pohja kauttaaltaan paksussa jäässä. En liukkauden vuoksi uskaltanut kuin kurkistaa suuaukosta, vaikka luolan perällä tiettävästi lohikäärme aartaan säilyttääkin.

Jäätyneitä varpuja.

Jäätynyt vesiputous, jonka alla vesi edelleenkin virtasi.

Jäätyneen vesiputouksen keskiosa.

Vuorenpeikon noin 3-4 metriä syvä, ryömimiskorkuinen luola, jossa Lumes kävi tarkistuskäynnillä ennen meitä ihmisiä. Ilta pimeni jo uhkaavasti, joten tämän parempaa kuvaa ei kännykällä vahvassa hämärässä enää saanut.

2 kommenttia:

  1. Metsä on ihana paikka!
    Pitäisi useammin käydä metsässä, mutta meilläkin se tarkoittaa aina ensin autolla ajamista, että pääsee mukavaan lenkkimetsään, kun ihan lähellä ei sellaisia ole.
    Ei tule sitten useinkaan lähdettyä, kun on helpompaa vaan lähteä ovesta suoraan remmilenkille.
    Toisin on kesällä ja mökillä, silloin nautin metsän tuoksuista ja äänistä täysin rinnoin, ja Wiima myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on metsä kyllä tässä ihan vieressä, mutta todella harvoin poistun poluilta, kun nämä lähimetsät ovat muuten aika raskaskulkuisia (pehmeä pohja, pitkää varvikkoa ja muuta aluskasvillisuutta). Eilen taas vahingossa eksyin, kun poistuin polulta ja kuljinkin ihan toiseen suuntaan kuin kuvittelin... Piti sitten kännykällä paikantaa oma sijainti ja suunnata takaisin asutusta päin... Koirat tietenkin vain tykkäävät. :)

      Poista