Viittä vaille virallinen koulutusohjaaja

Nyt on suoritettuna Palveluskoiraliiton koulutusohjaajakurssin 1- ja 2-osat, "viralliseen statukseen" vaaditaan vielä viisi tottis- tai maastolajiharjoitusten vetämistä spkl:n koulutusohjaajakortillisen henkilön, yhdistyksen koulutusvastaavan tai puheenjohtajan valvonnan alaisena. Oli muuten eroa 1- ja 2-osan osallistujamäärässä; ykkösessä oli monta kymmentä (tosin osallistujille ei ollut mitään vaatimuksiakaan, vaan kaikki halukkaat pääsi mukaan), kakkosessa meitä oli vain kolme... Tosi mukava kurssi kyllä oli kolmisteen ja 7,5h meni nopsaan jutellessa, suuremmalla kurssilaismäärällä aikaa olisi ryhmätöissä ja käytännönharjoituksissa mennyt 1-2 tuntia pidempään, että sikälikin vähempi oli parempi. Sain myös inspiksen yrittää vielä uudelleen koulia Mestaa hiljaiseksi siinä suurimmassakin viretilassa eikä vain tyytyä siihen, että on pakko aina toko-/tottistreenien alkuun leikittämällä laskea vire hiljaisen toiminnan tasolle. Alkuleikittämisellä voi sitäpaitsi ollakin ääntelyyn vaan lisäävä vaikutus pitkällä aikavälillä, koska jos aina ekana leikitään --> se on superkivaa --> oppii, että aina leikitään, joten alkuun vire on vieläkin korkeammalla --> mitä korkeampi vire, sitä enemmän ääntelyä...

Viime viikon treeneissä kuitenkin vielä leikittiin, Mesta on pöhkönä StarMarkin siniseen DuraFoam-materiaalista valmistettuun Easy Glider-frisbeeseen. Mestalla on tuollainen videolla näkyvä tapa, että leikin alussa sen on aina jotenkin vaikea saada kunnon puruote lelusta ja menee vähän säätämiseksi, mutta kunhan saa hampaansa aseteltua kunnolla, niin alkaa kiskoa voimalla.

Siltä varalta, että tulevana kesänä saataisiin bh-koe suoritettua ja hakuhommatkin hyvään kuosiin, ollaan estenoutojakin alettu harjoitella. Hyppy on ollut korkeimmillaan 70cm ja Mesta kyllä loikkii sen yli ihan mielellään. Pitäisi muistaa alkaa peittämään hyppyä erilaisilla kankailla ja pressuilla, jotta Mestasta ei tule samanlaista kuin Lumes, jolle kelpaa hypättäväksi vain tällainen harmaantunut lautaeste.

Harjoitus A-este on Mestasta hauska ja kiipeää helposti yli niin mennessä kuin palatessakin, toki varmistavan ohjauksen tarvitsee molempiin suuntiin, kun tämä oli toinen kerta vasta näitä harjoituksia. Koe-esteeseen siirtymisessä en näe syytä vielä pitää kiirettä, ehkä kesä-heinäkuussa vaihdetaan siihen, jos Mestalla alkaa tällä matalammalla jo sujua itsenäisesti kapulankin kanssa. Vähän korkealta se hyppää alas, ei ehkä vielä liian korkealta, mutta ottaa etujalkojen päälle aika kovasti, jos tekee samaa täyskorkuisellakin eikä hidasta alastuloon yhtään.

Koiria, varsinkin Lumesta, harmittaa lumien katoaminen, mutta ehkä ne metsäjuoksentelut siltikin ihan hauskoja on. Ja onneksi sitä metsää on muutakin kuin se kaadettu pala...

Alle puoli kilometriä kotipihasta löytyy nämä maisemat.

Tännekään ei ole varmaan kilometriäkään.

Canis lupus vai Canis lupus familiaris?

Eväitä ei tullut mukaan, mutta juomatauolle löytyy tilausta.

Missä rasahti?

Pieni ja suuri, kavereita juuri.