Esine-etsintää

Tänä kesänä ollaan suhteellisen ahkerasti harjoiteltu esine-etsintää. Syykin on selvä, koitetaan tosissamme tähdätä palveluskoirakokeisiin. Etsinnät ovatkin sujuneet huomattavasti viime kesää paremmin, jolloin Lumes juoksi muutaman metrin eteenpäin, pysähtyi etsimään, siirtyi pari metriä eteenpäin, pysähtyi etsimään... Melkoisen hidasta, mutta olisihan sitä tuurilla voinut silläkin tyylillä kokeesta sen yhden 1-luokassa tarvittavan esineen löytää.

Motivaatio esineiden tuontiin Lumeksella on sinänsä aina ollut kunnossa, kaikki nousee (jos vain löydetään) ja tuodaan vauhdilla luokse. Suuri, pieni, puuta, nahkaa, muovia, rautaa, sileä, pörreä, pehmeä, kova - ei mitään väliä. Itse etsintä ei Lumekselle ole Se Juttu vaan nimenomaan palautus on hauskinta koko hommassa.

Jee, se löytyi! (ja pk-liivit unohtui autoon)

Harjoitusten tässä vaiheessa haluan vielä korostaa Lumekselle lähetyksestä suoraan ja pitkälle etenemistä sekä esineen olemista juoksulinjan varrella. Alkuun otetaan aina Lumeksen nähden esineen piilotus metrin-parin päähän virityssanan kera, jonka jälkeen Lumes saa pientä palkkanamia vastaan käydä hakemassa sen. Tämä virittely selkeyttää koiralle, mihin maastolajiin ollaan menossa (esim. haussa taas haukutan ennen keskilinjalle menoa), ja sen pystyy tekemään myös kokeissa matkalla autolta esineruutualueelle.

Koska Lumes on ollut niin jumissa tuohon pikkusievään etsintätyyliin, vaikka olisi nähnyt esineen viennin kauemmas, lähdettiin tänä kesänä liikkeelle eri tavoin. Etsintäkaisteleen (koko ruutua on turha tallata näihin harjoituksiin) tallauksen yhteydessä Lumes saa olla vieressä näkemässä, mihin kohtaan esineen piilotan. Olen jättänyt esineet aina tallatun alueen loppupäähän, jotta se vähintään 50 metriin asti eteneminen varmistuisi. Tällä systeemillä Lumes on aina juossut suoraan esineelle asti, ja joko sillä on ihan äärettömän hyvä muisti esineen tarkasta sijainnista tai sitten se on oppinut juoksemaan nenä auki, sillä pysähtyy vauhdista lähes aina juuri oikeaan kohtaan (ja esineet tosiaan piilossa, ei auta silmillä etsiä). Palkkana on usein jonkinnäköinen pala tai kasa ruokaa ja toisinaan saa lopuksi vetää vielä hepulirallia löydetyn esineen kanssa. Tärkeintä on, että koiralla on hauskaa.

Osa meidän etsittävien esineiden valikoimasta.

Kohta pitäisi alkaa vaikeuttamaan harjoituksia, jottei jäädä jumiin tuohon, että Lumes on mukana piilotuksessa. Lähietäisyydelle voisi kenties laittaa esineen ihan ilman Lumeksen näkemistä, mutta jos se palaa siihen vanhaan tyyliinsä sitten. Kauemmas piilotuksen se voisi nähdä sieltä kaukaa, mutta ei se ennenkään toiminut, toimisiko nyt... Pitäisi myös ottaa se kolmaskin esine mukaan, ettei jämähdetä tuohon kahteen per kerta. Katsellaan ja kokeillaan, loppuviikosta olisi tarkoitus harjoitusta hieman vaikeuttaa.