sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Laiskuuden huippu



Olen tänä vuonna, ja varsinkin nyt kesällä, ollut niin laiska koirien kanssa, että vaikka katson aikaa taaksepäin hamaan menneisyyteen, niin on vaikea löytää aikaa, jolloin olen ollut näin saamaton ja laiska, kuin mitä nyt olen. Me ei tehdä mitään, ei yhtään mitään. Viikkoja kestävillä helteillä on toki isokin osa asiaan ja se on jättänyt listoilta pois ne vähätkin treenit ja jutut, mitä olisi ollut suunnitelmissa. Toisaalta oli onni, ettei meillä tälle vuotta ollut kerrassaan mitään harrastesuunnitelmia, koska näiden helteiden kanssa ei todellakaan tee mieli odotuttaa koiria autossa ja juoksuttaa niitä treeneissä. Nyt, kun ei ole mikään pakko tehdä mitään, niin me ei todellakaan olla tehty yhtään mitään. Ollaan vaan, vaikka tylsäksi sekin jo käy, mutta on se tylsyyskin sentään parempi olotila kuin lämpöhalvaus.




Muutaman kerran ollaan käyty uimassa. Tai siis koirat ovat käyneet uimassa, minä en. Kummallakin on muuten hyvä uintitekniikka, ei ole mitään räpiköintiä takamus uppeluksissa ja etuosa pystyssä kauhoen, vaan tasapainoisesti uivat menemään selkä suorana vedenpinnalla. Olen suunnitellut sup-laudan vuokraamista ja koirien uittamista vähän pidempääkin matkaa kuin lelua hakemaan ja takaisin, mutta ensin pitäisi ostaa koirille pelastusliivi enkä ole saanut aikaiseksi/piheys on iskenyt. Sitä paitsi soutuveneen vuokraaminen olisi moninkerroin halvempaa kuin sup-laudan vuokraaminen, mutta sup-lautaulu tuntuu paljon kivemmalta koirien uittamiseen kuin soutuveneily. Laudalla olisi enemmän samassa tasossa koirien kanssa, kun ei ole veneen laitoja välissä. 



Helmikuun lopulla esittelemäni sukkadami toimii muuten oivallisesti myös vesileluna, hyvä heittää ja hyvin kelluu. Ensimmäisellä uintikerralla mukana oli sininen sukkadami, mutta se väri erottui huonosti vedestä, joten tekaisin uiskenteluja varten uuden punaisen, joka oli paljon helpompi havaita kauempaakin. Se huono puoli näissä on, että vettähän se imee ja paljon, mutta mitäpä muutakaan voisi kuvitella sukasta, jonka sisällä on sukka, jonka sisällä on sukkia... Tuotekehittelyä muuten olen tehnyt sen verran, että osaan näistä sukkaleluista olen laittanut sisälle lahjapaperikaapin kätköistä löytynyttä sellofaania, joka koirien mielestä rapisee mukavasti lelua pureskellessa.




2 kommenttia:

  1. Tänä kesänä on välillä käynyt mielessä, että Hupsukin voisi vähän uida, mutta pääasiassa olen tyytyväinen, että ei ui. Kahlaamaan se on kuitenkin ruvennut. Hyvä niin. Joskus on kai ihan tervettä, että on tylsää. Minä olen vetänyt sen ihan omiin sfääreihin, tylsyyden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään sellaista ihan uimahullua koiraa haluaisi, joka olisi joka lutakossa läträämässä. Tällaiset semiuimarit riittää hyvin. :)

      Poista