Muutama viikko ennen joulua putkahti jostain mieleeni, että olisi kiva kokeilla maalata koiria, tai siis että onnistuisiko se edes ollenkaan. Niinpä joulupukille kirjoittamassani kirjeessä esitin tähän viittaavan toiveen ja nähtävästi olin ollut riittävän kiltti, koska toiveeni kuultiin. Jo heti jouluaattona maalasin ensin kaksi taulupohjaa vihreiksi, olisin kolmannenkin, mutta vaaleanvihreä (anteeksi, tarkoitan siis kirkkaanvihreä, kuten purkissa lukee) maali loppui. Taustamaalin kuivuttua (30min) avasin tietsikalta sopivan sivukuvan Lumeksesta ja lopputulos näkyy alla. Kaksijalkainen se on tällä hetkellä, kun pelkäsin pilaavaani muuten suht onnistuneen kuvan alkamalla yrittää saada niitä toisia jalkojakin jotenkin järkevästi näkyviin. Ruskea on liian tumma sävyltään, mutta kaikista vaalennusyrityksistä tuli vielä epäsopivampia, joten käytin tuota sitten. Häntää Lumes pitää kipparalla oikeasti vasemmalla puolella, mutta otin taitelijanvapauden kääntää se oikealle.
Lumeksen kuvan maalaaminen oli yllättävän helppoa, se vain tuli jostain. Mestan kuvan kanssa saikin sitten menettää hermonsa senkin edestä... Vaikka Mesta nykyään pitääkin jättipuuhkahäntäänsä kipparallakin, halusin sen enemmän Mestaa kuvaavaan asentoon yläkaarelle. Sepäs olikin huomattavasti vaikeampi toteuttaa kuin Lumeksen kippara ja jouduin kolmesti peittämään uudella maalilla hännän edellisen version, kunnes olin edes jotenkin tyytyväinen. Hännässä pitäisi näkyä vaaleatakin karvaa (samoin vatsassa), mutta en kertakaikkiaan onnistunut saamaan sitä sulautumaan mustan sekaan, joten luovutin. Housujen (takamus) kanssa oli samanlaista säätöä ja jouduin kerran jopa kostutetun paperin kärjellä pyyhkimään epäonnistunutta pörröisyyttä pois, ja samalla lähti pohjamaaliakin... Etujalkoja sain tehtyä kaksi edes jotenkin järkevästi, mutta toinen takajalka odottaa vielä maalarilta uskalluksenhetkeä ilmestymiseensä. Valkoinen rintalaikku on liian suuri ja oikeasti sen pitäisi tuossa kohtaa näkyä ruskeana, mutta mietin vielä, korjaanko sitä vai saako olla sellaisenaan - joissain Mestan sivukuvissahan näyttää kuin juuri tuossa kohtaa olisi valkoista, vaikka onkin vaaleanruskeaa.
Kunhan saan hankittua sitä kirkkaanvihreää maalia lisää ja maalattua kolmanteenkin taulupohjaan taustavärin, pitäisi yrittää taiteilla vielä Allusta kuva... Vaikkei näistä täydellisiä tule, ennemminkin kovin alkeellisia, ne silti (tai ehkä juuri siksi?) ilahduttavat minua ja pääsevät kotiimme esille lähes paraatipaikalle.
Hienot niistä tuli! Harmi kunn miulle akryylimaalit on edelleen todella vieraita, ne kuivuu liian nopeasti ja sävyjä on hankala sekoittaa. Olen sitten enemmän puljannut noiden öljyvärien kanssa :)
VastaaPoistaKiitos. :) Mä taas olin oikein mielissäni siitä nopeasta kuivumisesta, niin ei tarvinnut pitää suurempia taukoja vaan sai maalata suorilta, kun oli inspiraatio. Ootkos joskus esitellyt maalauksiasi, en ainakaan muista? Olisi hauska nähdä niitä. :)
PoistaMukava kuulla, laitahan lisää vaan esille! :) En pahemmin noita ole tohtinut julkaista missään, kun en pidä itseäni niin taitavana ja ne alkaa aina jossain vaiheessa irvailla virheillään omaan silmääni. Mutta kyllä pitäisi tehdä tytöistä joskus ihan oma maalaus...
PoistaEn kyllä minäkään pidä itseäni millään tavoin taitava, kunhan vain rykäisin nää esille siitä piittaamatta. :D Minkäaiheisia maalauksia olet tehnyt, jos koirat eivät vielä ole malleiksi päässeet?
PoistaAiheet on olleet ihan laidasta laitaan, mutta ei tosissaan jostain syystä omista koirista ole tullut tehtyä.
PoistaJään odottelemaan, josko jotain joskus ilmestyisi yleisölle. :)
PoistaHienoja! Minä en osaa maalata tai piirtää ollenkaan, ja minulla on muutenkin vähän peukalo keskellä kämmentä taideasioissa ja kättentaidoissa. Mutta olisin aina halunnut osata sekä maalata että myös soittaa jotain instrumenttia. Niin paljoa minusta ei kuitenkaan itsekuria ja sitää intoa ole löytynyt, että olisin lahjattomana vain alkanut kyseisiä lajeja harjoitella :D
VastaaPoistaParaatipaikalle kotiin nämä taulut tietenkin :)
Kiitos, kiitos. :) Mä tykkäisin osata soittaa pianoa, joskus lapsena jonkun aikaa kävinkin pianotunneilla ja se meni niin kauan hyvin, kun kappaleet oli sellaisia, että molemmat kädet sai symmetrisesti painella koskettimia. Siinä vaiheessa jouduin kuitenkin luovuttamaan, kun vasemman käden olisi pitänyt tehdä näin, mutta oikean noin ja niin, eikä mun kädet/aivot vaan oppineet siihen, että niiden pitäisi tehdä eri asioita. Se harmittaa mua edelleen.
Poista