lauantai 23. heinäkuuta 2016

Heelwork to music and the certificate

 

Meillä on Lumeksen kanssa tämän vuoden koiratanssi-tavoitteeksi asetettu SM-kisoihin osallistuminen. Koiratanssin äsämmät käydään yksilökisoina voittajaluokassa ja osallistumisoikeus on koirilla, joilla on tulos voittajaluokasta. Lumekselle se tarkoitti tämän vuoden kisatulosvaatimuksiksi kunniamainintaa avoimesta luokasta (saatiinkin se kesäkuussa), jotta saadaan siirtymisoikeus voittajaan, ja sitten kisakäynti voittajassa, josta sm-kisoihin oikeuttaa siis mikä tahansa muu tulos paitsi hylätty tai keskeytetty suoritus. Lähdettiinkin sitten pitkälle ajelulle voittajaluokan kisoihin osallistuaksemme. Olen ilmeisesti todellakin hurahtanut koiratanssiin, kun en koskaan aiemmin ole viitsinyt minkään muun kisojen tai kokeiden tai testien takia ajella lähes neljää tuntia suuntaansa...


Lumes malttoi olla vähän keskittyneempi kuin kesäkuun avoimen luokan kisoissa ja piti seuraamispaikat (eli positiot) hyvin. Jotain tekemistä asiaan saattoi olla pitkällä automatkalla lämpöisenä päivänä eli hieman kuumissaan oleminen. Meillä oli sama musiikki ja ohjelma kuin avoimessa, mutta oltiin harjoiteltu vähän lisää ja saatu koreografiaa sujuvammaksi, eri positioihin siirtymisistä ja pysymisistä käsiapuja pois ja osaan positioista uskalsin ottaa vielä lisää suuntiakin käyttöön.


Palkkauksen kanssa vähän mokasin - täällä oli esiintymiskehään meno ja poistuminen eri reunoilta ja jätin Lumeksen palkan menopuolelle, josta se Lumekselta salaa siirrettiin poistumispuolelle. Suorituksen jälkeen päästin Lumeksen palkalle eikä se ehtinyt katsella ja huomata, että ruoka oli siirtynyt eri paikkaan vaan juoksi vauhdilla kiposta yli ja sinne menopuolelle, ja kun palkka ei ollut siellä, juoksi kehään ja jäi sinne ihmettelemään, että missä se palkka oikein on. Sain sen kutsuttua kehästä pois ja tulemaan sinne poistumispuolelle syömään. Tietääpä, ettei toista kertaa palkkoja siirrellä vaan pidetään ne ihan just siinä, mikä paikka Lumekselle näytetään.


Lumeksen kanssa on nautinto kisata. Lumes ei arastele, ei hyydy. Se korjaa hirmusti minun tekemiäni virheitä ja nauttii yhdessä esiintymisestä. Palkintojenjaossa vierähtikin muutama ilon- ja liikutuksenkyynel silmäkulmaan, kun selvisi, että Lumes sai pisteitä 177/200 ja siten ensimmäisen sertinsä niistä kolmesta, jotka valioitumiseen tarvitaan. Saatiin se SM-osallistumisoikeus, mutta samalla vielä vähän enemmänkin! Voi Lumes, minkä teit!

3 kommenttia:

  1. Huikeeta! Onnea kovasti sertistä ja tsemppiä sm:iin! :) Te ootte kyllä loistava parivaljakko :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toisinaan ihmettelen, että miten on mahdollista, että mulla on näin huikee koira. :)

      Poista
  2. Huikeeta! Onnea kovasti sertistä ja tsemppiä sm:iin! :) Te ootte kyllä loistava parivaljakko :)

    VastaaPoista