Mestan ensimmäiset agilitykisat

Käytiin Mestan kanssa epävirallisissa agilitykisoissa ja samalla se oli ensimmäinen kerta koskaan, kun Mesta suorittaa kokonaisen radan. Tätä ennen sillä on tainnut kuusi estettä olla pisin sarja, suurimmaksi osin ollaan keskitytty asenteeseen (vire korkealla -> kunnollinen palkkaus, lyhyttä pätkää), yksittäisiin esteisiin sekä ohjauksiin parilla kolmella hypyllä ja putkella. Ennen olin sellainen, että tuntuu hienolta treeneissäkin vetää koko rataa, mutta nyt Mestan kanssa olen tajunnut, että ei se ole niin tarpeellista. Nykyään musta on treeneissä hienoa ihan sellaiset asiat, että jee-se meni kovaa, jee-se irtos upeesti putkelle, jee-se suoriutui uudesta ohjauksesta, eikä jee-me mentiin 20 estettä peräkkäin. Kyllä vähän kuitenkin jännitti, että toimiiko tää teoria vai onko liikaa vaadittu, että Mestan täytyis yhtäkkiä mennä koko rataa, mutta ihan superisti Mesta suoritui ja voisi ehkä alkaa sinne ens vuoden alkuun virallisiakin kisoja nyt suunnitella - jos ei tule hypyillä mitään ongelmia esiin siinä, että aletaan nostaa rimoja maksi-korkeuksiin.

Hyppyradalla Mesta yhdessä kohtaa ilmeisesti liukastui tullessaan putkesta ulos niin kovalla vauhdilla. En itse sitä huomannut, näin koiran olevan tulossa putkesta ja jatkoin vauhdilla kohti seuraavaa estettä, kuulin yleisön "oooh" ja ihmettelin, miten Mesta ei jo ole tulossa hypylle, käännyin katsomaan ja sieltä se jo siinä vaiheessa tulikin, videolta sitten selvisi syy. Ei ainakaan vielä vaikuta, että olisi loukannut itseään. Yhdestä hypystä Mesta meni ohi ja ihan aiheesta mulle haukkui sen jälkeen. Sijoituttiin toisiksi.

Agiradalla ekan putken jälkeen kulmaksi sijoitetut hypyt aiheutti pitkän mutkan, kun en just tähän hätään kesken rataantutustumisen ehtinyt muistella, että mitenkäs se olisi ollut viisainta tehdä. Nää on niitä, mitä pitäis oikeasti harjoitella treeneissä, se on sekunteja monta pois, kun sais mutkat suoriksi. "Kulman" jälkeiseen hyppyyn Mesta ei ihan keskittynyt ja rima putosi, sitten lehahtikin nenuun joku ilmeisen ihana ja vahva tuoksu, josta heräämisen jälkeen puomille hypättiin sivusta ja kontaktipinnan yli. En ollut yhtään varautunut sellaiseen, joten jatkettiin siitä puomi loppuun, treeneissä olisin ehtinyt ajatella ja tehdä ehkä toisin. Mulla oli namialustat puomin ja A:n lopuissa, möllikisathan on treenit. Tosi hienosti malttoi namin nappaamisen jälkeen odottaa lähtölupaa, A:lla tosin vauhti oli liian kova kontaktille pysähtymiseen, jonka vuoksi namin syönnin jälkeen itsenäisesti meni takaisin kontaktille, koska vapautus tulee aina sieltä (tästä tais tulla hylyn sijaan vitonen virhepisteitä). Sijoituttiin kolmansiksi.