Voittajan voittaja

Lumes kävi alokasluokan tokokokeessa joulukuulla 2010, video löytyy täältä, katselin sen tuossa äsken huvikseni ja oli hauska huomata, että Lumes on edelleenkin ihan samanlainen. En ole ainakaan kovasti väärin tehnyt sen kanssa mitään näiden vuosien aikana, kun iloisuus, into ja reipas meininki ovat edelleenkin pysyneet yllä. Avoimessa luokassa oltiin elokuulla 2012, siitä video täällä, liikkeiden välit olivat tuolloin meillä ongelma, kun Lumes piti niitä vapautena lähteä ihmisiä moikkailemaan, joten jouduin rapsutellen kuljettamaan sen kaikki siirtymät. Siltikin Lumes jaksoi hyvin läpi kokeen ja loppua kohden vain keräsi intoa, joka näkyi toiseksi viimeisenä suorituksena olleessa kauko-ohjauksessa yliyrittämisenä.

Nyt helmikuulla 2015 oli voittajaluokan vuoro. Toissa kesänä se jo tosin vähän oli ajatuksissa, viime kesänä samoin, mutta nyt tuli viimeinenkin inspis osallistumisesta. Tammikuun kokeeseenhan jo tosiaan yritin, mutta ei mahduttu mukaan. Nyt maksoin jäsenmaksun järjestävään seuraan, että päästäisiin varmasti, ja kannattihan se. Kesällä 2012 sain tokokoulutuksessa vinkit tuohon liikkeiden väliseen ongelmaan, siihen avoimen luokan kokeeseen ei vielä saatu silloin asiaa korjattua, mutta nykyään Lumes pysyy luonani myös vapaalla eikä vain käskyn alla. Saman koulutuksen ansiota on sekin, että ylipäätään nyt päästiin osallistumaan voittajaluokkaan, sillä jos tokotuomari sanoo, että on ihan ok osallistua kokeeseen jättäen paikallaolon välistä, niin oikeasti siten tohtii tehdäkin. Avoimen kokeessahan Lumes silloin osallistui paikkamakuuseen, mutta tässä voittajassa jätin sen välistä, en ole tyytyväinen Lumeksen ryhmäpaikkikseen (vilkuilee ja saattaa vikistä), joten en näe järkeä sitä sillä kokeessa vielä teettää.

En tee koskaan kokeenomaisia treenejä, en koe Lumeksen hyötyvän niistä, enkä koskaan treenaa liikkeestä istumista, ruutua, luoksetuloa ja kauko-ohjausta kokonaisena liikkeenä, en koe Lumeksen tarvitsevan sitä. Sen sijaan vahvistan paljon asioita, jotka vahvistusta tarvitsevat, ja toimivia asioita joskus ja jouluna vain testaan, että toimivat edelleen. Treeneissä pääasia on pitää hauskaa ja niinpä namipussit tyhjenevät nopeaa tahtia, lelut lentelevät, jahtaan lelu suussaan karkuun juoksevaa koiraa, pelleillään, haukku raikaa - ja samassa vähän opitaankin jotain. Ja muistetaan aina lopettaa silloin, kun vielä on hauskaa.

Tähän asti on tuntunut ihan toimivalta menetelmältä:

Seuraaminen 9,5 (Lumes olisi pystynyt parempaankin, oli muutama kontaktikatko ja käännöksissä ei takapää työskennellyt kyllä yhtään.)

Liikkeestä istuminen 9 

Luoksetulo 9 (Alun maanhaistelun vähän arvasin, kun yksi toinenkin uroskoira sitä tohkeissaan nuuskutteli, mutta muuten Lumes teki seisomaan pysähdyksen just niin hyvin kuin osaa ja maahanmeno tosi reipas, vaikka en koskaan ennen ole sitä luoksetuloon yhdistänyt.)

Ruutu 10

Hyppynouto 10

Metallinouto 9,5 (Heitin vähän liian lyhyelle ja vauhti ei ollut yhtä täysii kuin hyppynoudossa, paluumatkalla vähän arpoi, tullako eteen vai suoraan sivulle.)

Tunnistusnouto 9,5 (Oli niin innoissaan, että tassulla vahingossa potkaisi paria kapulaa edetessään kapuloita haistellen.)

Kauko-ohjaus 5 (Eka vaihto oli seisomaan ja Lumes nousi ihan täydellisesti ylös, mutta alkoi olla jo sitä mieltä, että jotain palkkaakin voisi tulla, joten perään tarjosi peruutusta, josko sillä irtoaisi namia. Seiso-istu-vaihdot oli kahteen kertaan, niissä molemmissa Lumes istui eteenpäin. Muut vaihdot oli tosi hyvät.)

Kokonaisvaikutus 10 "Se on keskittynyt, suorittaa liikkeet nopeasti ja innokkaasti, mutta kuitenkin täysin äänettömästi."

Kok.pist. 248/320 sij. 1/5

Vaivaiset kahdeksan pistettä jäätiin ykköstuloksesta, kaukojen seiskalla se oltais saatu. Mutta jos ottaa huomioon, että paikallamakuun väliinjätöstä tuli vapaaehtoiset -40p., niin periaatteessahan tämä on henkinen ykköstulos...

Koira ei ole muuttunut miksikään niistä aiemmista kokeista, mutta itse olen muuttunut omituiseksi pökkelöksi, joka ei osaa enää edes heiluttaa käsiään ja pitää niitä ihan ihmeellisesti irrallaan vartalostakin. Alokas- ja avoimessa luokassa mulla kädet heilui seuraamisissakin ihan luonnollisesti, mutta ei heilu enää, jännitän ne ihan kummallisiksi. Muuten olin kyllä tyytyväinen omaankin suoritukseeni, muistin kaiken mitä pitikin, eli käskyt ja liikkeenohjaajan kuuntelemisen (ei oltu tosiaan harjoiteltu mitään liikkeitä edes liikkuroituina). Luoksarin ja kaukojen alussa kertasin suorituksen ja käskyt mielessäni kokonaisuudessaan läpi, niissä oli mulle monimutkaisimmat kokonaisuudet. Niin ja kirjoitin kotona ennen lähtöä lunttilapun kaikista liikkeistä ja niiden käskyistä ja muista kommenteista ja ennen meidän vuoroa luin sen ainakin kakskyt kertaa läpi, että jäis ees jotain päähän. Ja jätin lunttilapun taskuun meidän suorituksenkin ajaksi, mutta en sitten onneksi tarvinnut sitä, toi turvaa jo taskusta käsin.

Videokin on (superkiitos kuvaajalle!), mutta en saanut sitä ladattua kokonaisena, joten jouduin leikkaamaan kolme viimeistä liikettä pois, ja nytkin se lataus kestää aika kauan.