sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Miksi lapinkoiranpennun tulee olla rekisteröity? osa1 Silmät

Vaikka talvi ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole vielä oikeastaan alkanutkaan, ovat ihmisten mielet kääntyneet jo kevään suuntaan - ja keväisten pentukuumeilujen suuntaan. Haluaisin tässä vaiheessa muistuttaa kaikkia suomenlapinkoiran hankintaa suunnittelevia, ja miksei kaikkia muitakin rotukoirasta haaveilevia, syistä, jonka vuoksi sen hankittavan rotukoiranpennun tulisi olla rekisteröity eikä paperiton.

Ensinnäkin, "ei meitä kiinnosta näyttelyt, joten ei me tehdä mitään niillä papereilla", on yksi huonoimmista mahdollisista tekosyistä olla ottamatta rekisteröity, ns. paperillinen rotukoira. Yksikään rekisteröityjä lapinkoiria kasvattava ei pakota pennunostajia näyttelyihin, ei edes käske tai painosta. Osa saattaa toivoa, että kasvattien kanssa edes yhden kerran käytäisiin näyttelyissä, jotta saisi virallista tietoa koirien rakenteesta ja siten kasvatustyön suunnasta ulkomuodollisesti. Kuitenkin jo pentua kasvattajalta kysellessä voi sanoa, ettei ole kiinnostunut näyttelyistä ja veikkaisin, että ellei nyt täysin sataprosenttisesti niin ainakin 99% lapinkoirien kasvattajista tämä on ihan ok. Välillä pentueisiin saattaa syntyä myös purenta- tai kivesvikaisia pentuja, jotka nimenomaan myydään "vain kotikoiriksi". Voit siis aivan hyvin ostaa rekisteröidyn rotukoiran, vaikka et olisi tippaakaan kiinnostunut näyttelyistä.

Moi! Me ollaan Lumes ja Mesta, rekisteröityjä suomenlapinkoiria kumpikin, eikä meidän omistajaa yhtään kiinnosta koiranäyttelyissä käyminen, mutta ei se mitään, me tehdään kaikkea paljon hauskempaa!

"Mutta kun me ei tarvita niitä papereita, niin ei haluta maksaa niistä. Paperittoman saa paljon halvemmalla." Niin, mikä kenenkin mielestä on halpaa, mutta tässä kohtaa pennun ostohinta on väärä kohta säästöön. Rekisteröity suomenlapinkoira maksaa 700-900 euroa (purenta- ja kivesvikaiset vähemmänkin), paperittomat 400-600 euroa. Onko se suurimmillaan 300, pienimmällään 100 euron erotus halvimman paperittoman ja halvimman rekisteröidyn välillä todella niin suuri, että "ei kannata maksaa papereista". Mitä niillä papereilla sitten tekee, jos ei ole näyttelyistä kiinnostunut? Miksi ne paperit maksaa? No, katsotaas:

Suomenlapinkoirilla esiintyy erilaisia silmäsairauksia

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja ja oli rodulla isohko ongelma, kunnes vuonna 2006 valmistui geenitesti lapinkoirilla yleisimmän prcd-pra:n tutkimiseen. Testillä saadaan selville sairaat (koira periyttää sairautta, silmät saattavat ulkoisesti olla vielä terveet, mutta koira jossain vaiheessa sairastuu), kantajat (koira itse on terve, mutta periyttää sairautta) ja terveet (koira itse terve eikä periytä sairautta). Suomenlapinkoirien jalostustoimikunta suosittelee kaikkien jalostukseen käytettävien koirien testausta prcd-pra:n osalta ja suosittelee vain sellaisia yhdistelmiä (terve/terve, terve/kantaja, varauksin terve/tutkimaton), joissa tulevilla pennuilla ei ole riskiä sairastua kyseiseen sairauteen.

HC, eli katarakta, eli perinnöllinen harmaakaihi samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Perinnöllistä harmaakaihia sairastavia suomenlapinkoiria ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

RD on verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö, joka jaetaan kolmeen muotoon: Mrd:ssä verkkokarvolla näkyy yksittäisiä poimuja, jotka syntyvät verkkokalvon paikallisen virhekehityksen seurauksena eivätkä vaikuta näkökykyyn. Grd:ssä verkkokalvo on väärin kehittynyt laajemmalla alueella, mikä voi vaikuttaa koiran näkökykyyn ja trd:ssä verkkokalvo on kokonaan irtautunut, mikä aiheuttaa silmän täydellisen sokeuden. Grd ja trd sairaita koiria ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

PHTVL/PHPV on kirjainlyhenne sairauksista, joissa linssin ja silmäpohjan välinen sikiöaikainen verisuoniverkosto ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen. Löydös jaetaan vakavuudeltaan kuuteen asteeseen, joista aste 6 tarkoittaa sitä, että silmä on sokea. Asteita 2-6 ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

PPM ovat synnynnäisiä sikiöaikaisten verisuonten ja kalvojen jäänteitä iiriksessä eli värikalvossa. Vakavimmat asteet voivat vaikuttaa näkökykyyn. Ei suositella yhdistettävän kahta saman diagnoosin saanutta koiraa.

Ylimääräiset ripset (distichiasis/ektooppinen cilia), jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta tai luomen sisäpinnalta. Nämä epänormaalisti kasvavat ripset voivat ärsyttää silmää ja aiheutta jopa sarveiskalvon vaurioitumisen. Kahta saman diagnoosin saanutta yksilöä ei suositella yhdistettävän.

Vuosina 1994-2008 silmäsairaita suomenlapinkoiria oli yhteensä 9%, eli suunnilleen yksi koira kymmenestä on silmiltään sairas.

Suomenlapinkoirien perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (Pevisa) velvoittaa kasvattajia tarkastuttamaan kaikkien jalostuskäyttöön aiottujen koiriensa silmät silmäsairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä (silmäsairauksia ei näe tavallisesti silmään katsomalla) eikä tämä silmätarkastuslausunto saa olla kahta vuotta vanhempi - ilman tätä tarkastusta pentuja ei saa rekisteröityä.

Hyöty 1
Rekisteröityjen lapinkoirien pentujen vanhempien silmät ovat virallisesti tarkastettu, joten pennusostajalla on todiste siitä, että vanhemmilla ei todennäköisesti ole silmäsairauksia ja näin ollen ostamansa pennunkin riski sairastua silmäsairauksiin on pienempi. Valveutuneet kasvattajat ovat lisäksi teettäneet ainakin pentueen toiselle vanhemmalle prcd-pra-geenitestin ja huolehtineet, että tuleva pentue tulee olemaan geenityypiltään sellainen, jossa yksikään pentu ei sairastu kyseiseen silmäsairauteen.

Riski 1
Paperittomien lapinkoirien pentujen vanhempia on harvoin tarkastettu silmiltään tai tarkastukset ovat vanhentuneet, joten pennunostaja ei voi tietää, minkälaisia silmäsairausriskejä ostamallaan pennulla on. Paperittomien koirien vanhempia ei myöskään ole testattu geenitestillä prcd-pra silmäsairauden osalta, joten paperittomilla pennuilla on rekisteröidyistä, testatuista ja suositelluista yhdistelmistä syntyneitä pentuja suurempi riski sairastua kyseiseen silmäsairauteen. Paperittomien pentujen kasvattaja osaa keksiä viattomalta tuntuvan selityksen siihen, miksi pennut eivät ole rekisterissä eivätkä pentueen vanhemmat terveydeltään tarkastettuja, mutta ainoa oikea syy on välinpitämättömyys koirien, myös niiden pentujen, terveydestä.

Tässä me katsellaan emännän maahan heittämää namia ja hyvähän meidän terveillä silmillä onkin katsella. Me toivotaan, ettei kukaan muukaan lapinkoira joutuisi kärsimään silmäsairauksista vaan niillä olis yhtä hyvä olla kuin meillä.

Kaikki Suomessa rekisteröidyt suomenlapinkoirat löytyvät Suomen Kennelliiton jalostustietokannasta osoitteesta http://jalostus.kennelliitto.fi/. Samasta paikasta löytyvät myös kaikki koirille suoritetut viralliset terveystarkastukset. Mikäli tarvitset apua jalostustietokannan käytössä tai tietojen tulkinnassa, autan mielelläni.

Suomenlapinkoirien jalostuksen tavoiteohjelma, jota käytin yhtenä lähteenä tässä kirjoituksessa, löytyy osoitteesta http://lappalaiskoirat.fi/jalostus/tavoiteohjelma/slk.pdf. Jalostuksen tavoiteohjelmassa kerrotaan mm. lapinkoirilla esiintyvistä sairauksista sekä niiden yleisyydestä rodullamme ja nimensä mukaisesti annetaan ohjeita lapinkoirien jalostuskäyttöön ja rodun terveyden parantamiseen.


Rekisteröimättömän ja rekisteröidyn suomenlapinkoiran erot eivät pääty pelkästään silmäsairauksiin, rodulla esiintyy myös ns. lonkkavikaa, josta lisätietoja toisaalla (linkki). Rekisteröityjen koirien hintavertailu paperittomiin täällä.


Vaikka pyrkimyksestäni oikeatietoiseen kirjoitukseen huolimatta löydät kirjoituksestani asiavirheitä, otan huomiot niistä mielelläni vastaan.

4 kommenttia:

  1. Lapinkoirien Pevisassa määritetään vain, että lonkat ja silmät tulee olla tutkittu. Pennun voi rekisteröidä vaikka sen vanhemmat olisikin sairaat. Tässä minusta on lapinkoirien Pevisan suurin puute.

    Jalostustoimikunnan asettamat jalostuskriteerit vs. Pevisa ovat ristiriidassa.

    Onneksi Pevisaa ollaan muuttamassa, mutta epäilenpä että samoissa pysytään kuin tähän saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pevisan tarkoitus lapinkoirilla taitaa lähinnä olla saada edes niitä jalostuskoiria tutkituksi ja samalla vähän tietää, että missä lonkka- ja silmäterveyden osilta mennään + antaa edes mahdollisuuden valikoida pentueiden vanhemmiksi vain terveitä koiria.

      Jalostuksen tavoiteohjelma taas on nimensä mukaisesti tavoite, jota kohti pyrkiä ja siksi vastuulliset kasvattajat noudattavat jalostustoimikunnan suosituksia terveysasioissakin.

      Mitä enemmän terveysasioista puhutaan, sitä enemmän pennunostajienkin tietoisuus asiasta lisääntyy ja toivottavasti sitä mukaa yhä useampi suosisi vain vastuullisten, terveisiin koiriin pyrkivien kasvattajien pentueita.

      Poista
    2. Itse pidän siitä, että pevisa määrittää että tutkia täytyy, mutta ei anna tälle raja-arvoja. Haluan uskoa siihen, että jokainen kasvattaja haluaa rodulleen parasta. Joskus riskien ottaminen kannattaa ja haluan antaa kasvattajille tilaa tehdä noita päätöksiä.

      Itse olin ostamassa C/D lonkkaisesta ulkomaantuonti uroksesta lappalaista, jonka suku oli lähes sammunut. Kasvattaja oli sijoittamassa koirista kaksi, hintaan kuului lonkkatarkki ja uros oli melkein kymmenvuotias. Valitettavasti jäi tyhjäksi, mutta jos Pevisalla olisi lappalaisilla raja-arvo lonkkien suhteen ei tuotakaan yhdistelmää olisi saatu rekisteriin. Ja nyt kun etsin omalle nartulle urosta, jossa ei olisi paria tiettyä koiraa ja kyseiset koirat löytyvät 80% nykypäivän koirista niin...

      Poista
    3. Totta, joskus voi olla perustelua ottaa tietyssä asiassa pieni/kohtuullinen riski, jos sillä perustellusti toivotaan saavutettavan jotain sellaista, jonka vuoksi riskinotto kannattaa. Tällöin toivoisin juuri kasvattajilta myös sitä vastuunottoa ja suunnitelmallisuutta siihen, että jos pentueessa sitten tuleekin esiin kyseisen riskin seuraamukset - eikä vain sysätä näitä pennunottajien omalle vastuulle. 100% riskitöntä yhdistelmää ei tietenkään ole, kyse on aina siitä, mihin riskeihin itse on valmis ja miten niistä tuleville, mahdollisille pennunostajille infotaan. Tärkeintä on se, että tietää ja tiedostaa riskit ja kantaa kasvatustyöstään vastuun.

      Poista