keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Hyvä paha etäpalkka

En ole juuri koskaan Lumekselle käyttänyt treeneissä tai kisoissa etäpalkkaa muualla kuin agilityssa, jossa siinäkin se oli pitkään vain treenijuttuna ja vasta meidän viimeiseen viralliseen agikisaan tajusin laittaa etäpalkan vauhtia lisäämään. Näiltä pohjilta en muista ollenkaan, mistä syystä päädyin aikanaan Lumeksen ensimmäiseen koiratanssikisaan laittamaan kehän vierelle etäpalkan odottamaan. Ehkä se oli jotain uuden lajin kisajännitystä. Siitä se kuitenkin muodostui tavaksi niin, että sekä koiratanssia harjoitellessa että jokaisessa kisassa on Lumeksella ollut pienempi tai suurempi etäpalkka odottelemassa. 

Etäpalkkaa voidaan käyttää useammallakin eri tavalla, mutta minulle etäpalkan idea on se, että koira pääsee sinne heti tehtyään vaaditun suorituksen - oli se sitten joku yksittäinen pieni juttu tai isompi kokonaisuus. Käytän sitä siis samalla tavoin kuin jos palkkaisin koiraa kädestä nameja antamalla, eli siis aina kun haluan palkata koiran, se saa luvan juosta etäpalkalle. Toisinaan treeni siis on sitä, että jätän etäpalkan, teen parin sekunnin pikkujutun koiran kanssa, vapautan sen palkalle, juoksen perään ja jätän uuden etäpalkan, teen parin sekunnin pikkujutun koiran kanssa, vapautan sen palkalle jne. Tämä systeemi on toiminut Lumekselle hyvin niin treeneissä kuin koiratanssikisoissakin, joissa sillä tosin tietystä syystä on suorituksen päätteeksi kova kiire kehästä pois.


Mestan aloittaessa koiratanssissa kisaamisen, otin sillekin etäpalkan käyttöön, kun se kerran Lumeksella oli toiminut niin hyvin. Vähän outo logiikka jälleen itseltäni, sillä ei Mestalla ollut minkään muun lajin kisoissa tai treeneissäkään mitään etäpalkkaa ollut käytössä. Kahdessa ensimmäisessä tanssikisassaan Mesta ei tajunnut koko etäpalkkaa (ei ihme, kun ei sitä ollut harjoiteltukaan). Kolmannessa tanssikisassaan Mesta muisti sen kehästä poistuessamme ja neljännessä se muisti etäpalkan koko ajan ja kisasuoritus menikin osittain siihen palkasta haaveiluun eikä liikkeitä siten suoritettu yhtä hyvällä keskittymisellä kuin aiemmissa kisoissa. 

Silloin tajusinkin sen eron, että Lumes kisaa koiratanssissa seuraamisessa, jossa koira on koko ajan ohjaajan vieressä ja tekee hallittua työskentelyä, jolloin keskittyminen pysyy paremmin kasassa. Mestalla taas oli allaan temppuohjelmat, joissa on paljon enemmän vaihtelua kuin seuraamisessa ja koira suorittaa liikkeitä myös kauempana ohjaajasta. Tähän, kun vielä muistelin, niin Lumeksen käymä ainoa freestyle-kisakin kyllä meni nimenomaan liiankin vauhdikkaaksi etäpalkan takia, että ei se silläkään toiminut temppuihin samalla tavoin kuin seuraamiseen. Mestan ensimmäisen tanssikisan jälkeen olin ottanut etäpalkan tanssitreenikäyttöön silläkin ja siinä se toimi ihan hyvin, mutta palkkahaaveilukisan jälkeen tein päätöksen, että etäpalkan käyttö freestylessä loppui tähän molemmilta koirilta. Koulutuskysymys, juu, mutta olen sen verran laiska kouluttaja, että en jaksa alkaa opettamaan etäpalkasta luopumista kisatilanteessa, joten helpompi luopua kokonaan sen etäpalkan käytöstä.


Niin tuli seuraavat kilpailut, mutta miten kävikään päätökselle, että etäpalkka on sitten menneen talven lumia? Kävelin namipurkki kädessäni Mestan kanssa kisakehän laidalle ja jätin purkin siihen odottamaan. Ei kai se mitään haittaa, kun en avannut sitä valmiiksi... Tuloksena koira, joka monta kertaa kisaohjelman aikana vilkuinee purkille päin, keskittyminen prakaa ja temppuja jää suorittamatta ja kaiken huipennuksena yksi komea syöksy suoraan kehän kulkuaukolle päin. Enhän minä sitäkään ole vielä oppinut, että pitäisi ymmärtää suunnitella temput sillä tavoin, ettei minusta pois päin suuntautuvia liikkeitä tehdä kulkuaukon suuntaan vaan ihan johonkin muuhun kohtaa kehää.... Todella hienosti Mesta kuitenkin aina jatkaa hommia ja tekee tosi kivasti kaiken sen, minkä tekee. Yli puolet ohjelman tempuista oli uusia, joten siihenkin nähden en voi olla kuin tyytyväinen, että ne onnistuivat myös kisatilanteessa.

Tämähän oli nyt meidän uuden ohjelman ensiesitys, kevät sitä on värkätty ja väännetty. Oli onni, että en jatkanut vanhalla vaan tein uuden, koska muuten kisoissa olisi ollut kaksi samantyyppistä leijonaohjelmaa. Eihän se nyt sinänsä mitään olisi haitannut, mutta kivempi näin. Minulla oli alunperin ajatuksena tehdä ohjelmasta keskiaikaistyylinen ja tekaista itselleni siihen aikakauteen sopiva mekko, mutta totesin sen sittenkin epäkäytännölliseksi pitkän helman takia ja päädyin nykyaikaan. Yhtään en vain tullut ajatelleeksi, että miekka ja kilpi eivät sitten enää sovikaan kuvioon, tai vaikka olisin tullutkin ajatelleeksi, en tiedä, olisinko malttanut jättää niitä pois, koska olen tuohon miekkaan ihan in lööv. Seuraavaan kisaan taidan kuitenkin joutua jättämään kilven pois ja ottaa miekan tilalle vaikka kukkasen, sniif.

Jos ei Mesta ollut täysillä keskittynyt temppuiluun, niin en kyllä itsekään pystynyt antamaan lähellekään parastani, kun piti niin kovasti keskittyä siihen, että ohjelma etenee kaikista harhailuista huolimatta, joten liikkumiseni oli tosi epävarmaa ja tönkköä, käytän hirveästi vartaloapuja jne. enkä tee oikein mitään sillä tavoin, kuin olin harjoitellut. Mutta tykkään tästä musasta ja ohjelmasta kovasti ja siitä tulee niin kaunis, kun toivottavasti joku kerta kaikki palaset loksahtavat kohdilleen. Kovasti olenkin jo saanut vinkkejä, miten ohjelmaa kehittäisi eteenpäin. En tiedä, vieraileeko vinkkien antaja joskus täällä, mutta kiitos hälle kuitenkin vielä tätäkin kautta. Harjoitukset on jo aloitettu.

Tässä valittuja palasia Mestan ohjelmasta. Mietin pitkään, julkaisenko siitä mitään, kun minulla on niin suuri kynnys näiden kisavideoiden näyttämiseen, mutta siinä on kuitenkin niin paljon hyvää koiran tekemisessä ja kivoja temppuja, joten päätin olla rohkea. Itseäni en valitettavasti saanut deletoitua videolta pois...


Ja sitten joitain lisähuomioita (niitä on kyllä vielä pitkä lista lisää näidenkin lisäksi) ohjelmasta tuossa edellä kertomieni lisäksi: * Mestalle jokin sopiva asuste. * Kilvellä tehtävät jutut ilman kilpeä eli hypyt mun kädelle tmv. ja opetukseen eteenpäin kulku ilman kohdetta (pk-tottiksen eteenmenonhan Mesta kyllä osaa, mutta siinä se juoksee montakymmentä metriä eteenpäin ja kovaa, joten ei ihan sovi tähän) ja etänä paikoillaan pyöriminen * Musiikki lyhemmäksi (se onkin kyllä vähän turhan pitkä avoimeen luokkaan, mutta sitä ei saanut oikein järkevästi lyhennettyä niin, että lopputemppu sopisi kuvaan, joten siksi pidin sen näin pitkänä) * Alun ryömintään muunlainen käsiohjaus (tai sit pitää opettaa se onnistumaan ilman käsiohjausta ja voin tehdä jotain ihan muuta). * Kilven päällä makaaminen ei kuulunut ohjelmaan, mutta sitä on opeteltu, joten Mesta tarjosi sitä. * Vauhdikasta seuraamista esim. edessä laukaten voisi sopia johonkin kohtaan. * Jotain söpöilyä kukan kanssa (jos sellainen ohjelmaan esineeksi tulee) esim. Mesta antaa tassua ja minä nuuhkaisen kukkaa. * Temppujen sovittelua vähän eri kohtiin ohjelmaa paremmin musiikkiin sopiviksi. * Lopussa olevan juoksuosuuden jatkaminen sen musakohdan loppuun asti tai jotain muuta vauhdikasta lisäksi, ettei liike lopu kesken, kun musa on vielä menevä.


Lumeksen kanssa kehään mennessä muistin olla ottamatta namipurkkia mukaan. Tämä olikin aika ratkaiseva asia ohjelman sujuvuuden kannalta, sillä Lumes oli ilman etäpalkankin jättämistä aivan täpinöissään ja jos sille olisi jätetty purkki kehän laidalle, niin oltaisiin taidettu taas olla ylivireyden puolella kuten siinä ensimmäisessä freestyle-kisassamme. Ei sillä, että Lumes olisi unohtanut sellaista asiaa kuin etäpalkan olemassaolo kisoissa. En nimittäin ottanut sitä hallintaan esityksemme päätyttyä (virhe), joten koira juoksi yksin kehästä ulos kuvittelemalleen palkalle ja minä tipsutan perässä "Lumees". Siinä kehän vieressä se remminsä luona sitten odotti minua ja oli ihan sen näköinen, että nyt jotain puuttuu, missä on kissanruokapurkki, joka on AINA ollut odottamassa... Sen virheen kyllä sitten tein, että laitoin Lumeksen remmiin ja juoksin sen kanssa väkijoukon läpi meidän tavaroiden luo nameja syömään - että mitenkäs se menikään ollaan rauhallisia ja cool, ei mitään etäpalkkaa, näinhän sille nyt opetin, että etäpalkka on meidän tavaroiden luona...

Mutta se tunne Lumeksen kanssa kisakehässä <3 <3 Tässäkin oli melkein puolet tempuista uusia, mutta niin vain Lumes handlasi ne myös intopiukeana ollessaan. Ehkä sillä oli osuutta asiaan, että ollaan tässä kevään mittaan nyt harjoiteltu paljon ohjelman palasia peräkkäin ja muutamaan kertaan tehty koko ohjelmakin läpi, niin on saatu varmuutta temppujen perättäiseen suorittamiseen, joka on ollut se haaste Lumeksen kanssa. Ja kyllä Mestankin kanssa, jolle on tehty ihan samaa ketjutusharjoitusta ohjelman liikkeistä ja se on tuntunut toimivalta, koska koiran on ollut helpompi tehdä vaikeampiakin juttuja, kun se koko ajan sitten tietää, mitä tulee seuraavaksi.

Tässä vielä tämä Lumeksenkin ohjelma. Tämähän on siitä messarin rotunäytöstä (linkki) varten tekemäni esityksen pohjalta freestyle-ohjelmaksi muokattu.

4 kommenttia:

  1. Ihania ootte! <3 Voin kuvitella, että Hupsun kanssa etäpalkkaus olisi ihan morjens. :D

    VastaaPoista