Käytiin Mestan kanssa ensimmäinen koiratanssin HTM (seuraamista musiikin tahdissa) kisamme alkuvuodesta 2017 (linkki), ja se oli myös ylipäätään ensimmäinen koiratanssikisamme. Sen jälkeen vaihdoimme lajin freestyleen (vapaaohjelma), kunnes viime vuoden lopulla päätin hieman extempore ilmoittaa Mestan HTM avoimeen luokkaan löytäessäni eräästä kivasta musasta (jota jo Lumeksenkin ohjelmiin olin joskus yrittänyt mallailla) just Mestalle sopivan coverin. Lisäksi Mestan freestylen voittajaluokan ohjelma (jossa muuten sama musa alkuperäisversiona, mistä tuo HTM cover on) oli vielä vaiheessa, mutta teki kuitenkin mieli johonkin kisoihin osallistua. Niinpä treenattiin pikakuuri seuraamisia (toki niitä on jonkun verran harjoiteltu tässä välissäkin) ja tein siihen cover-versioon meille koreografian.
Kisasuorituksesta ainoa asia, mikä itselleni jäi mieleen, oli se, että tallasin Mestaa tassulle, jolloin se vingahti kuuluvasti ja hyppäsi pois viereltäni. Onneksi esityksemme tuli videoitua, joten pystyin katsomaan, että miten se noin muutoin meni, ja yllättäen sehän näyttikin tosi kivalta! Oikeastaan jopa niin kivalta, että tämä taitaa olla yksi tähänastisista lempparisuorituksistamme. Varsinkin ohjelman alku oli ihanan harmoninen. Tassulle tallaamista seuranneen poishypähdyksen jälkeen Mestakin tuli samantien takaisin vierelleni jatkamaan hommia, vaikka se mielummin kyllä olisikin pitänyt minulle pitkän urputuksen epäreilusta käyttäytymisestä. Mesta onkin sillä tavalla reilun pelin koira, että se yleensä antaa kyllä kuulua, jos sen mielestä toimin jollain tavalla epäreilusti, eikä vain lakaise asiaa maton alle ja anna olla. Tämä on hyvä asia oman oppimiseni ja toimintani tarkastelun kannalta. Jos tassulle tallominen olisi tapahtunut treenitilanteessa (en kyllä edes muista, koska viimeksi olisi käynyt näin, siitä taitaa olla useampia vuosia aikaa), Mesta olisikin saanut herkkukasan tai lempilelun hyvittelyksi minun törttöilystäni. Saihan se toki nytkin esityksen päätyttyä ahmia kehän ulkopuolella märkäruokaa purkista, mutta siinä vaiheessa Mestalla ei episodi enää kyllä muistissa ollut.
En tiedä, paljonko tuo yksi tanssimaailman suurimmista mokista eli tanssipartnerin jaloille tallominen vei pisteitä, mutta siitä huolimatta tuomarit arvostivat esitystämme 164,33 pisteen ja kunniamaininnan verran. Kaikki kiitos Mestalle, joka teki parhaansa minusta huolimatta!
Hyvä, että Mesta antoi tassulle tallomisen nopeasti anteeksi. Sellainen harmittaa aina valtavasti, kun ei haluaisi tietenkään omaa koiraansa satuttaa, mutta joskus vain vahinkoja sattuu, eikä koira ehkä ymmärrä, että miksi sitä satutettiin. Itse olen tallannut kummankin koiran tassulle ja siinä tuli takapakkia seuraamisessa kummankin kanssa. Meni kuukausia treenata seuraaminen yhtä hyväksi kuin ennen tallaamista. Mäyräkoirat ottavat ehkä pahemmin itseensä...
VastaaPoistaNiinpä, tekisi mieli kelata aikaa muutama sekunti taaksepäin, että voisi sitten uusinnassa välttää tilanteen. Lapsuudenkodin suomenpystykorvanarttu oli ehkä mäyräkoirien sukulaissielu, sillä sen yhteistyöhalut kyllä loppuivat aina samantien, jos koki kokeneensa tahattomastikin jonkilaista epäoikeudenmukaista kohtelua, niin se häipyi paikalta ja leppyi ehkä siinä puolen tunnin - tunnin jälkeen tapahtumasta, jos osasi oikealla tavalla käydä anteeksi pyytelemässä.
Poista