Kiva koirakansalainen-testissä

Kiva koirakansalainen-testi perustuu American Kennel Clubin järjestämään Canine Good Citizen-testiin, ja yhdystahona Suomessa toimii KIVA-team ry, jolta testipaketteja saa hankkia. Testin tarkoitus on olla koiranomistajien apuna osoittamassa, missä vaiheessa sen oman koiran koulutus on ja millä alueilla olisi vielä parantamisen varaa, kannustaa koirien kouluttamiseen yhteiskuntakelpoisiksi ja diplomin saaneiden koirien kohdalla myös todistaa, että ainakin kyseisellä hetkellä koira on osoittanut monipuolisesti hyvää yhteistyötä omistajansa kanssa.

Kiva koira-testi ei ole kilpailu eikä sen suorittamisessa vaadita sellaista täydellisyyttä kuin esim. tottelevaisuuskokeissa. Koiralle saa jutella, käskyjä saa toistaa, käsi- ja vartaloavutkin ovat sallittuja, mutta nameja ei hyväksyttyyn suoritukseen saa käyttää.

Diplomin saadakseen koirakon tulee suorittaa hyväksytysti kaikki testin kymmenen kohtaa.
1. Vieraan ihmisen hyväksyminen
2. Koira istuu kauniisti siliteltävänä
3. Tutkiminen ja hoitaminen
4. Vetämättä kävely
5. Ihmisjoukon läpi kulkeminen
6. Istuminen, maahanmeno ja paikalla pysyminen
7. Luoksetulo
8. Koirien kohtaaminen
9. Koiran reaktio häiriöön
10. Omistajan odottaminen

Tarkemmin testin sisältöön voi tutustua Kiva Teamin sivuilla (linkki).

Lumes, ja nyt jo edesmennyt Allu, ovat molemmat suorittaneet testin hyväksytysti elokuulla 2011. Niiden kanssa tämä oli sellainen ihan must-juttu ja olin tosi ylpeä läpi menneistä testeistä. Kirjoittelin tästä aikanaan seuraavaa:

"Sivupalkissa vasemmalla lukee blogin kuvauksessa seuraavaa: 17.1.2009 syntyneen, meille 3,5kk ikäisenä tulleen suomenlapinkoiran elämän seurailua matkalla kunnon koirakansalaiseksi, sekä toivonmukaan agility-, toko- ja palveluskoiraksi. Tähänastisina tuloksina luuston terveydestä polvet 0/0, kyynärät 0/1 ja lonkat C/B, tokossa ALO1. Matkasta kunnon koirakansalaiseksi on saavutettu puoliväli (BH vielä tavoitteena tältä saralta), sillä Lumes on nyt todistetusti Kiva Koirakansalainen! Yhdessä kaikki on hauskempaa, joten siispä myös Allusta leivottiin tänään samanmoisen kunniamaininnan saaja!

Lumes oli hauska, kun se koko testin ajan odotti, että alettais tehdä jotain. Se ei huomannut mitään erikoista tapahtuvan, välillä vaan kävi joku täti silittämässä ja kampaamassa ja sitten käveltiin sinne ja tänne tai oltiin paikoillaan, mutta missään välissä ei Lumeksen mielestä varsinaisesti tehty mitään. Yritti hömpötellä siinä jotain ja tarjota seuraamista, kaivaa kuoppia, saada mua leikkimään, odotti käskytyksiä yms. ja oli lopuksi vähän ihmeissään joutuessaan takaisin autoon, vaikka sillä oli tekemisenvirta vielä päällä. Allu taas oli tyynen rauhallinen ja odotti vain koko ajan saavansa namia testaajalta, joka vähän väliä kopeloi taskuistaan testitarvikkeita."

Mestalla on jo muita koetulossaavutuksia sen verran, ettei siinä yksi kiva koira-testi paljon paina, mutta käytin sen nyt kuitenkin sen vuoksi, kun lähellä oli, ja koska Allu ja Lumeskin ovat käyneet. Ja onhan se aina ihan mukava nähdä, miten se oma koira käyttäytyy uusissa tilanteissa. Mestalla oli testistä vähän sama fiilis kuin Lumeksellakin silloin vuosia sitten, "tämänkö takia me nyt tänne tultiin". Mesta suoritui testikohdista muutoin oikein mainiosti, mutta tutkimis ja hoitamis-kohta oli vähältä mennä hylätyn puolelle, kun Mesta kiepsahti selälleen maahan ketarat pystyssä ja meinasi nautiskella vieraan ihmisen huomiosta siinä... Onneksi sain sen nopeasti uudelleen pystyyn ja se oli sitten ihan asiallisesti, joten päästiin nipin napin tästäkin läpi.