Pentuajan puuhia

Heti ensimmäisenä päivänään meillä silloin toukokuulla 2009 Lumes opetteli häkissä olemista mukavaksi asiaksi luunsyönnin merkeissä. Se taito onkin ollut korvaamaton monta kertaa, kun agilitykilpailuissa ei useinkaan ole autoa saanut ihan kisaradan viereen vaan olen kantanut häkin sitten lähemmäs ja Lumes on odotellut vuoroaan siellä. Myös kotosalla Lumes viihtyy häkissä ja jäädessään yksin kotiin, menee usein jo valmiiksi häkkiinsä lepäämään/löytyy sieltä kotiintullessa, lukittuna häkkiin se ei ole koskaan kotona.

Ensimmäisen päivän harjoituksiin kuului toki myös agilityn alkeiden opettelu, putkesta mentiin ensin ruuan voimalla ja sitten jo ihan muuten vaan ruuan toivossa.

Toisena päivänä aloiteltiin naksuttelun opetusta, tai mitä lie ehdollistumista onkaan virallisesti, mutta siis sitä, että "naks" tarkoittaa koiralle "nami tulossa". Ensimmäistä temppuakin jo harjoiteltiin ja nopsaan Lumes tajusi, mitä pitää tietyn käsimerkin nähdessään tehdä. Tasapainosta ei aluksi tietoakaan (tukeutuu etutassuillaan käteeni), mutta siitä se ajankanssa lähti kehittymään.

Seuraava teksti kuvineen ajalta Lumeksen oltua meillä kolmisen viikkoa:

"Pyytäminen on opetettu makupala-avusteisesti, Lumeksen istuessa vein makupalan sen pään yläpuolelle, jolloin joko nosti etuosansa ylös (kuten kuvassa) tai pomppasi seisomaan takajaloilleen. Yleensä pomppaaminen johtui liian nopeasta käden liikkeestä ylös (Lumes ei ehtinyt asettua pyytämis-asentoon niin nopeasti, joten siksi pomppasi) tai käden ja namin olemisesta liian korkealla (pyytäessä ei yltäisi sinne asti, joten täytyy nousta takajaloille), rauhallisesti ja riittävän matalalla (kuitenkin pään yläpuolella) tehtynä Lumes nousi aina oikeaan asentoon, pomppaamisesta ei palkittu.

Aluksi, ja usein kyllä vieläkin, Lumes tukeutuu etujaloillaan avustavaan käteen, koska tasapaino ei vielä riitä pysyttelemään yksin ylhäällä ja lisäksi on kiire saada makupala, joten sitä hätäillessä ei ainakaan pysy pystyssä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että olen liittänyt käskysanan "pyydä" mukaan samalla, kun aloitan käsiliikkeen. Avustavassa kädessä ei enää hetkeen ole ollut namia ja pystyssä olemisen aikaa on pidennetty siten, että ylhäällä täytyy pysytellä sen verran, kun otan namit kiposta, annan ne ja ne syöty. Aiemmin namit sai samantien, kun oli oikeassa asennossa.  Jos Lumes  ei malta odottaa, vaan laskeutuu alas nameille kiirehtiessään, jää ilman ja otetaan uusi yritys, josta onkin jo aika hyvin tajunnut, että ylhäällä kannattaa odotella nameja.

Tänään kokeiltiin yhteispyytämistä Allun kanssa ja jonkunlainen kuvakin onnistui, avustava käsi ja koirien takaa rojuja leikattu kuvasta pois."

Lumeksen oppeja on kuvailtu alusta asti videolle, seuraavan tekstin kirjoitus- ja videopätkän ottohetkellä Lumes oli ollut meillä kaksi viikkoa:

"Lumeksen kanssa harjoitellaan päivittäin samoja, muutamaa juttua yhdellä aterialla. Lumes on innokkaasti mukana, koska ruoka on hyvää, ja tuntuu omaavan hyvän keskittymiskyvyn. Video ei varsinaisesti ole kunnon harjoitustuokio vaan ihan kuvaamista varten tehtiin muutama juttu. Lumes on juuri saanut uutta ruokaa ja niitä pureskellaankin kunnolla, joten tekeminen ei ole ihan niin yhtäjaksoista kuin pitäisi. Normaalisti kyllä kehun Lumesta ja osaan "liikkeistä" liitän sanallisen käskyn mukaan, mutta videosta halusin ihan hiljaisen. (Ja itselläni on pipo päässä, koska olen sairaana ja siksi on sisälläkin välillä kylmä olo.)

Naksuttimella ollaan otettu katsekontaktia ja kosketusalustaa. Kontaktissa olen naksauttanut ensin pikaisesta vilkaisustakin (on muuten vaikeaa saada naksaus juuri oikeaan kohtaan) ja nyt pikku hiljaa olisi pyrkimys lisätä katseen kestoa. Alustan kanssa vahvistin ensin sinne päin katsomista, sitten alustan suuntaan liikkumista ja lopulta alustaan koskemista, nyt vaihdellaan alustaa eri etäisyyksille ja paikkoihin. Videolla vain kosketusalusta.

Muiden juttujen opiskelu suoritetaan suoraan nameilla. Istuminen, maahanmeno, pyytäminen (istuessa etutassut ilmaan),pyöriminen (seisoessa itsensä ympäri) ja tassujen antaminen (vasen käsi-oikea tassu, oikea käsi-vasen tassu) sujuvat jo ilman avustavassa kädessä olevaa namia (apukäsi on siis tyhjä, jottei opi tekemään vain namin perässä, palkka tulee "lepäävästä" kädestä), kyljelleen kierähtäminen vaatii vielä välittömän namin mukanaolon. Pusukin jo annetaan. Paikallaan pysyy "ooppa siinä"-kehoituksesta. Videolla vain istu, maahan, pyydä ja kierähdys."

Missä välissä tuosta pikkuruisesta söpöliinistä kasvoi nykyinen jättiläinen? Kysynpä vaan...